Kaksi tihkupintaa.
Sijainti: Pohjois-Pasila, Keskuspuisto. Läntisen rautatien pohjois-puoli, Kivihaan koillispuoli. Pohjoisemman koko: 20 m x 10 m ja eteläisemmän 40 m x 40 m. Tila 13.8.2014: Melko kuivia. Eteläisemmällä roskia.
YLEISET HUOMIOT
Kaksi tihkupintaa, jotka kummatkin sijoittuvat osaksi arvokasta kasvillisuuskohdetta 'Lähteikkö Pohjois-Pasilan ja Etelä-Haagan välillä'.
Pohjoisempi tihkupinta on pinta-alaltaan pienempi. Alueen läpi laskee ajoittain noro etelään.
Eteläisen tihkupinnan pohjoisreunalla kulkee ruosteinen purouoma, johon tulee putkesta vesiä Pohjois-Pasilasta (Ilmalasta) päin (ei näy hulevesikartassa). Puro virtaa vuolaasti. Kostea alue on laakea kuoppa, minkä muoto voi viitata maanottoon joskus aiemmin. Alueelle tulee ajoittain ojaa pitkin vesiä kaakkoiskulmasta, mikä pitää kosteutta yllä. Vettä ei ole tihkupinta-alueella nähtävissä.
Alueella on metsien miesten tavaroita ja muita roskia. Alueelta lähtee nyt kuivillaan oleva lasku-uoma viereiseen puroon.
KASVILLISUUS POHJOISEMMALLA TIHKUPINNALLA
Lähdekasveja: palmusammal, lettolehväsammal, lehtokorte, (kurjenjalka, suo-orvokki)
Muita kasveja: hieskoivu, hiirenporras, korpikastikka, sananjalka, pallosara, virna, okarahkasammal, korpirahkasammal
KASVILLISUUS ETELÄISEMMÄLLÄ TIHKUPINNALLA
Lähdekasveja: luhtakuirisammal, okarahkasammal, palmusammal, lehtoruusukesammal, ojakellukka, mesiangervo, leskenlehti (metsälehväsammal, rönsyleinikki, ranta-alpi, suo-orvokki, vehka).
Muita: tuomi, saarni, harmaaleppä, raita, pihlaja, metsäkuusi, lehmus, taikinamarja, sudenmarja, sananjalka, metsäalvejuuri, korpi-imarre, käenkaali, metsäkorte, nokkonen, metsäimarre, hiirenporras, punakoiso, mustaherukka, vadelma, isokastesammal, korpiliekosammal, lehtokarhunsammal.
KUNNOSTUSEHDOTUKSET
Roskien keräys ja lasku-uoman tukkiminen eteläisemmällä kohteella, jotta oja ei kuivata tihkupintaa. Alueen huomioiminen maankäytössä.
(Kohteen tunnus Luontotietojärjestelmässä ennen: 24-04)
Kuva: Katja Pellikka 2014. Pohjoisemman tihkupinnan kosteaa saraikkoa.
Kuva: Katja Pellikka 2012. Eteläisen tihkupinnan rehevää kasvillisuutta.
Kuva: Katja Pellikka 2012. Eteläiseltä tihkupinnalta on kaivettu oja viereiseen puroon.