Todettuja ja mahdollisia lähteitä
Vuosaaren täyttömäen lähteikkö (24)


Pinta-ala (kartalta)
0,78 ha

Arvoluokat

1
Geologinen arvo: suuri

Kohdekuvaus

Useita lähteitä ja tihkupintoja. Ruostesaostumaa.

Sijainti: Vuosaari, pohjoisosa. Täyttömäen luoteispuoli, ulkoilutien vieressä. Koko 50 m x 100 m. Alueen pohjavesi on osin täyttömäen sisäistä vettä. Tila 28.11.2013: eteläisin puro tuo vettä täyttömäen sisältä sepelipenkereen alta, mutta muut purot saavat alkunsa täyttömäen viereltä luonnonmukaisen näköisiltä tihkupinnoilta. 1.6.2003: Virtaus selvä. Itäisimmässä (ylimpänä rinteessä olevassa) lähteessä on puurakenteiden jäänteitä. Eteläisin lähde on pilaantuneen maan välivarastokentän alla. Muuten lähes luonnontilainen alue.


TULKINTA VEDENLAATUTULOKSISTA (ETELÄISIN PURO):
-Viileää ja hygieeniseltä laadultaan melko hyvää vettä.
-Vesi on sameaa ja värillistä.
-Veden alkaliteettipitoisuus on erittäin suuri eli veden puskurointikyky happamoitumista vastaan on hyvä.
-Vedessä on todella paljon nitraattityppeä, jonka johdosta myös kokonaistyppipitoisuus on melko suuri.
-Kokonaisfosforipitoisuus on melko suuri.
-Korkea kloridipitoisuus.
-Melko vähän rautaa. Kalsiumin, magnesiumin, kaliumin, mangaanin natriumin ja erityisesti boorin pitoisuudet ovat suuria.
-PAH-, PCB- ja organotinayhdisteiden, ftalaattien sekä oktyyli- ja nonyylifenolien ja niiden etoksylaattien sekä bisfenoli A:n pitoisuudet todella pieniä (alle määritysrajan).

YLEISET HUOMIOT
Pohjoiseen menevän ulkoilutien varteen tulee neljä puroa idästä (täyttömäeltä päin). Eteläisin puro on virtaamaltaan suurin ja se saa alkunsa kivimurskeen alta, saastuneen maan varastointikentän aidan ulkopuolelta (60° 13.739’ ja 25° 09.421’). Vesinäytteet otettiin ulkoilutien vierestä, joten vesi oli ehtinyt jo hapettua. Muiden purojen alkulähteet vaikuttaisivat olevan tihkupintatyyppisiä ja todennäköisesti luonnonmukaisia. Tihkupinnoille syntyneillä lammikoilla ei havaittu silminnähtävää veden pulppuamista. Näiden kolmen lähdepuron vesi ei vaikuttaisi tulevan täyttömäen sisältä. Maa oli alueella laajalti paikoin kosteaa ja lammikkoista (tihkupintoja). Ensimmäisen ja toisen puron välissä kulkee ruosteinen uoma, jossa vain hyvin vähän vettä.

Vedet virtaavat ulkoilutien länsipuolelle ja muodostavat suuren kosteikkoalueen, joka jatkuu Porvairinlahteen.

Toinen puro virtaa ulkoilutien varteen kohdassa 60° 13.763’ ja 25° 09.378’. Lämpötila 8,1 °C, pH 7,5, happipitoisuus 10,8 mg/l ja 99 %. Virtaama muutama dl/sek.
Kolmas puro virtaa ulkoilutien viereen kohdassa 60° 13.772’ ja 25° 09.376’. Lämpötila 9,7 °C, pH 7,48, happipitoisuus 9,8 mg/l ja 86 %. Virtaama muutama l/sek.
Neljäs puro virtaa ulkoilutien viereen kohdassa 60° 13.779’ ja 25° 09.372’. Lämpötila 8,7 °C, pH 7,5, happipitoisuus 10,3 mg/l ja 88 %. Virtaus noin 1 l /sek.

KASVILLISUUS
Lähdekasveja: mesiangervo, (rantakukka).
Muita: pajuja, koivu, lupiini, koiranputki, niittyleinikki, heiniä, kiertotatar.
Kasvillisuuskartoitus olisi hyvä täydentää.

KUNNOSTUSEHDOTUKSET
Ei kunnostustarvetta.

(Kohteen tunnus Luontotietojärjestelmässä ennen: 24-21)


Lähdepuro
Alueella virtasi neljä lähdepuroa.

Rautabakteereja
Vettä tihkui alueella useasta kohdasta, tässä veden pinnalla on rautabakteereja.

Vanha_vedenottopaikka
Kuva: Antti Salla 2013. Tässä on sijainnut todennäköisesti Borgarstrandin tilan vedenottopaikka.


julkaisut

Raportti
Nimi
Helsingin lähteet
Tekijä
Katja Pellikka
Sarja
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 17/2013
Vuosi
2013
Linkki

Kohteen lajihavainnot