Santahaminan toinen lampi, Likolampi, on suojaisalla paikalla lehtimetsän ympäröimänä. Likolammen läheisyyteen on 1950-luvun alkuvuosina istutettu mm. hybridihaapaa, tammea, saarnia ja vaahteraa. Vuosina 1964 ja 1965 lammen lounaispuolelle tehtiin myös laajoja havupuuistutuksia. Kauempana lammesta kulkee vähän liikennöity hiekkatie. Luoteiskulmaan on karttaan merkitty yksi tulo-oja. Lampi on aikanaan kaivettu jätevesien saostusaltaaksi. Se on otettu tähän käyttöön vuonna 1963 ja käyttö on lopetettu 1981.
Lampi on kauttaaltaan hentokarvalehden (Ceratophyllum submersum) valtaama. Tämä on toistaiseksi vasta kolmas varmistettu hentokarvalehden esiintymä Suomessa. Lisäksi lammessa on mm. uistinvitaa (Potamogeton natans) ja pikkulimaskaa (Lemna minor) sekä rannoilla vehkaa.
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmän mukaan alue on linnustoltaan arvokas (luokka II). Lajeiksi mainitaan luhtakerttunen, lapasorsa (Anas clypeata), tavi (Anas crecca), liejukana (Gallinula chloropus), kultarinta, sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix), mustakurkku-uikku, ristisorsa, metsäviklo (Tringa ochropus) ja peukaloinen. Kesällä lammella olikin paljon linnunpoikasia. Kaloja lammessa ei tiettävästi ole, mutta sammakoiden kurnutus raikaa lammella keväisin.