Toinen Munkinpuiston lampi on kävelytieltä syrjemmässä. Sen toisella puolella on leikattu nurmikenttä ja toisella puolella vähän kauempana kerrostaloja. Lehtipuut ja pensaat ovat täyttäneet rannan talojen ja lammen välissä. Lampi jatkuu toisesta päästään kosteikkona ja onkin todennäköistä, että lampi on aikanaan ollut luoteeseen aukeavan merenlahden pohjukka. Rannan vesikasvillisuus on runsasta ja monipuolista. Rannoilla kasvaa mm. palpakkoa (Sparganium sp.) ja osmankäämiä (Typha sp.), joka mahdollisesti on kapea- ja leveäosmankäämin risteymää. Vedessä kasvaa uistinvitaa. Lammella oli kesällä telkän poikue. Lampi kuuluu saamaan lepakoiden kannalta arvokkaaseen alueeseen kuin toinen Munkinpuiston lampi. Lisäksi lampi ja siitä pohjoiseen ja luoteeseen jatkuva kosteikko ovat linnustollisesti arvokasta aluetta (luokka II). Alueen lajeja ovat viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum), luhtakerttunen, sinisorsa (Anas platyrhynchos), telkkä (Bucephala clangula), hemppo (Carduelis cannabina), tikli (Carduelis carduelis), kultarinta, satakieli (Luscinia luscinia) ja mustapääkerttu (Sylvia atricapilla). Munkinpuistoon on laadittu puistosuunnitelma, joka koskee tätä lampea sekä siitä luoteeseen jatkuvaa kosteikkoa lähiympäristöineen.