Liito-oravan ydinalue (112/2019)
Kohdekuvaus
Käpylän–Koskelan kohteiden 78, 110, 111 ja 112 yhteinen kuvailuteksti
Käpylän Taivaskallion metsäalue tarkistettiin ensi kertaa keväällä 2016. Alueelta löytyi liito-oravalle sopivia kolopuita, mutta ei jätöksiä. Keväällä 2018 liito-oravan todettiin asettuneen junaradan varteen Taivaskallion pohjoisrinteeseen (nro 78). Ydinalueen puusto on väljää kuusikkoa, sekapuuna on koivuja ja järeitä haapoja. Alueen läpi kulkevan ulkolutien ja radan välissä on kosteampaa maastoa, jossa kasvaa haapoja, varttuvia ja järeitä kuusia sekä koivuja ja kosteimmissa kohdissa myös terva- ja harmaaleppiä. Liito-oravan jätöksiä löytyi 15 puun tyveltä. Kohde tarkistettiin uudelleen huhtikuussa 2019, jolloin sieltä löytyi liito-oravan käytössä oleva kolohaapa. Papanoitakin näkyi enemmän kuin edellisenä keväänä.
Liito-oravalle sopiva metsäalue jatkuu länteen Panuntielle asti. Jätöksiä näkyi keväällä 2018 vain kahden puun tyvellä. Vuotta myöhemmin tilanne oli toinen, sillä Panuntien ja junaradan välisestä kulmauksesta (nro 110) löytyi jätöksiä noin 30 puun luota. Liito-oravan pesäpaikka ei selvinnyt, mutta alueella on sopivia kolopuita. Ydinalueeseen kuuluu radanvarren kosteapohjainen notkelma, jossa kasvaa kookkaita tervaleppiä, haapoja ja muutama hyvin järeä kuusi. Ylempänä rinteessä on aikanaan harvennettua kangasmetsää. Rinteen ylispuustona on harvakseltaan järeitä kuusia ja haapoja, sekapuuna koivua ja mäntyä. Pienpuustona on koivua, pihlajaa ja nuoria haapoja.
Taivaskalliolta on liito-oravalle sopiva kulkuyhteys Kotoniitynpuiston kautta Veräjänmäen metsiin. Kotoniitynpuisto tarkistettiin keväällä 2018 liito-oravan jätöksiä löytämättä. Joulukuussa 2018 Pyry Veteli ilmoitti huomanneensa paikalla liito-oravan papanoita. Huhtikuussa 2019 papanoita näkyi runsaasti kuuden kuusen ja yhden raidan tyvellä (nro 111). Löytöpaikkojen luona on useita liito-oravalle sopivia kolopuita, mutta mikään niistä eri varmistunut pesäpuuksi. Ydinalueeseen kuuluu Kotoniitynpuiston läpi menevän voimajohdon ja pientaloalueen välinen metsikkö, jonka reunassa kasvaa järeitä kuusia ja haapoja (kuva 42). Metsikön itäosa on varttunutta koivun- ja harmaalepänsekaista lehtoa. Metsikkö on säilynyt pitkään hoitamattomana, ja sen tuomista ja pihlajista koostuva pienpuusto on tiheää.
Kotoniitynpuisto rajautuu itäpuolelta Oulunkyläntiehen. Kadun varrella on pallokenttä ja sen verran puustoa, että liito-oravan liikkuminen kadun yli on mahdollista. Jätöksiä ei näkynyt kadunvarsipuissa, mutta Kotoniitynpuiston koillispuolelta löytyi toinen liito-oravan ydinalue (nro 112). Siihen kuuluu Kirkkoherrantien eteläpuolella oleva metsikkö ja osa kadun pohjoispuolisesta metsäalueesta. Kadun eteläpuolella on hoitamatonta vanhaa sekametsää, jossa kasvaa kookkaita kuusia ja muutama järeä haapa. Papanoita näkyi suurimpien haapojen ja kuusten tyvillä. Kadun pohjoispuolella on varttunutta, kosteapohjaista koivikkoa, jossa on sekapuuna kookkaita haapoja. Alue on luultavasti entistä peltomaata. Jätöksiä oli haapojen tyvillä. Liito-orava oli käyttänyt pesäpaikkanaan ainakin kahta kolohaapaa. Oulunkyläntien itäpuolista metsäaluetta ei ole aiemmin tarkistettu.
Taivaskalliolta on liito-oravalle sopiva kulkuyhteys idän suuntaan Kotoniitynpuiston kautta. Muihin suuntiin liito-oravalle hyvin sopivia kulkuyhteyksiä ei ole. Liito-oravien liikkuminen Kotoniitynpuistosta Veräjänmäen metsäalueelle on mahdollista voimajohtoaukean reunaa tai puustoisia pihamaita pitkin.
Kuva. Liito-oravan ydinalueet ja jätöslöydöt Käpylässä ja Koskelan länsiosassa. Nuolella on osoitettu kulkuyhteys Veräjämäen suuntaan. Muihin suuntiin sopivia yhteyksiä ei näytä olevan.