| nimi suomeksi | Helsingin uusi yleiskaava kaupunkikaava |
| nimi ruotsiksi | Generalplan 2016 |
| nimi englanniksi | City plan 2016 |
| kuvaus | Yleiskaava on kaupungin maankäytön ja liikenteen järjestämisen yleispiirteinen suunnitelma. Helsingin uusi yleiskaava (2016) kattaa koko kaupungin lukuun ottamatta Östersundomia.
Yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun tiiviiksi kaupungiksi, jonka useita keskuksia yhdistää raideliikenne. Esimerkiksi Malmi, Itäkeskus, Herttoniemi ja Kannelmäki voivat kasvaa uusiksi keskustoiksi, joissa on monipuolisesti asumista, palveluja ja työpaikkoja.
Uusi yleiskaava luo edellytykset kantakaupungin laajentamisen muun muassa kaupunkibulevardeiksi muutettavien Vihdintien ja Tuusulanväylän varsille. Yleiskaavan mukainen Helsinki on edelleen vihreä kaupunki, jonka vahvuuksia ovat kaupunkimetsät ja kulttuuriympäristöt.
Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus kumosivat yleiskaavasta joitain osia. Kumotut merkinnät koskevat muun muassa Länsiväylän, Turunväylän, Hämeenlinnanväylän ja Lahdenväylän kaupunkibulevardeja sekä alueita Viikintien ympäristössä, Tuomarinkylässä, Pornaistenniemessä, Vartiosaaressa, Ramsinniemessä ja Ilmalassa. Näillä alueilla jää voimaan vuoden 2002 yleiskaava. Alueet on kuvattu yleiskaavakartassa.
Yleiskaava 2016 sai lainvoiman 5.12.2018. Helsingissä on voimassa lisäksi maanalainen yleiskaava (hyväksytty 2011) sekä joukko osayleiskaavoja. |
| mittakaava | |
| erotuskyky | |
| koordinaatisto | Ei määritelty |
| vaihtoehtoinen koordinaatisto | Ei määritelty |
| korkeusjärjestelmä | Ei määritelty |
| alueellinen kattavuus | Koko Helsinki Östersundomia lukuun ottamatta. |
| käyttötarkoitus | Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kunnan- tai kaupunginvaltuusto. |
| jakelutapa | Helsingin karttapalvelussa ja sisäverkon paikkatietovipusessa toiminnallinen karttataso. Osoitteessa yleiskaava.fi kaavakartta, selostus, selvitykset ja muu oheismateriaali. |
| tallennusmuoto | |
| vakioitu tuloste | Yleiskaavakartta |
| käyttöehdot | Maksuton, julkinen aineisto |
| julkinen saatavuus | julkista saatavuutta ei rajoitettu |
| hinta | Maksuton |
| ylläpitävä organisaatio | Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Maankäyttö ja kaupunkirakenne |
| omistava organisaatio | Kaupunkiympäristön toimiala |
| aineiston julkaisupäivämäärä | 20.11.2015 |
| ylläpitotiheys | Yleiskaava laaditaan Helsingissä noin kymmenen vuoden välein. |
| ajantasaisuus | Ajantasainen |
| ajantasaisuuspäivämäärä | |
| historiatieto | Ensimmäisen Helsinkiä koskevan maankäytön yleissuunnitelman laati asemakaava-arkkitehti Bertel Jung vuonna 1911. Helsingin seuraava yleiskaavatasoinen suunnitelma oli Eliel Saarisen ja Bertel Jungin yhteistyönä laatima Pro Helsingfors -suunnitelma vuodelta 1918. Vuonna 1932 hyväksyttiin "yleisasemakaava", joka oli yleiskaavatasoinen suunnitelma.
Nykyisenkaltainen yleiskaavoitus sai alkunsa vuoden 1960 yleiskaavasta, joka oli sotien jälkeen ensimmäinen koko kaupungin kattanut yleiskaava. Sen valmistelu aloitettiin vuonna 1953. Seuraava yleiskaavaehdotus julkistettiin huhtikuussa 1970, ja sitä täydennettiin vuonna 1976 hyväksytyllä kantakaupungin osayleiskaavalla.
1970-luvun vilkkaan yleiskaavoitusjakson jälkeen Helsingin yleiskaavoituksessa oli tauko. Vuoden 1992 yleiskaavalla on ollut kauaskantoiset vaikutukset Helsingin kaupunkirakenteeseen. Tuolloin esitettiin mm. uuden sataman rakentamista Vuosaareen. Vuonna 1992 laadittiin myös ensimmäisen kerran maankäytön kehityskuva. Vuoden 2002 yleiskaava piti sisällään esimerkiksi satamilta vapautuvia alueita: Kruunuvuorenrannan, Kalasataman ja Jätkäsaaren. Se tarjosikin merkittävän kaupunkirakentamisen potentiaalin.
Uuden yleiskaavan laatiminen aloitettiin vuonna 2012. |
| ylläpitomenetelmat | Yleiskaavaprosessi |
| tietolähde | Yleiskaavaprosessi |
| tiedonkeruumenetelmä | Yleiskaavaprosessi |
| tiedonkeruuvaihe | Hyväksytty kaavaehdotus |
| tiedonkeruutila | Valmis |
| yhteyshenkilö 1 | Kaupunkisuunnittelu, asiakaspalvelu (Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Maankäyttö ja kaupunkirakenne) |
| yhteyshenkilö 2 | - (-) |
| resurssin tyyppi | Paikkatietopalvelu |
| liitännäisresurssi | |
| paikkatietopalvelutyyppi | Katselupalvelu |
| teema 1 | Aluesuunnittelu |
| teema 2 | Liikenne |
| aiheluokka 1 | Ei aiheluokkaa määritetty |
| aiheluokka 2 | Ei aiheluokkaa määritetty |
| aiheluokka 3 | Ei aiheluokkaa määritetty |
| inspire-tunnus | |
| avainsanat | Yleiskaava, kaavoitus, Kaupunkiympäristön toimiala , Helsingin kaupunki |
| avainsanat (GEMET) | |
| julkaisuajankohta | 20.11.2015 |
| aineiston päivityspäivämäärä | 7.12.2018 |
| sääntöjenmukaisuus | Ei arvioitu |
| metadatan vastuutaho | Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Maankäyttö ja kaupunkirakenne |
| verkko-osoite | yleiskaava.fi, kartta.hel.fi/yleiskaava |
| metatietojen päivitys | 2018-12-07 09:30:48 |
| muut tiedot | Lisätietoja yleiskaavoituksesta: Kaupunkiympäristön toimiala , Kansakoulukatu 3, Helsinki 10. Puhelin-vaihde (09) 310 1673. Asiakaspalvelu ja kaavaesittely, p. (09) 310 37387, ksv.kaavaesittely(at)hel.fi. Helsingin yleiskaavat: Kaupunkikaava; Helsingin maanalainen yleiskaava (2011); Helsingin osayleiskaavat, joiden alueella yleiskaava ei ole voimassa: Jätkäsaari 11350, Keski-Pasila 11356, Kuninkaantammi 11640, Sörnäistenranta ja Hermanninranta 11650, Kruunuvuorenranta 11756, Pohjois-Haagan itäosa 12199 |
|
RSS-syöte 
|