Valitun aineiston tiedot Paikkatietohakemistossa

 

nimi suomeksiHelsingin luonto - Kääpäalueet ja orvakka-alueet
nimi ruotsiksi
nimi englanniksi
kuvausKäävät edistävät luonnon monimuotoisuutta. Puuaineista lahottaessaan ne muodostavat elinympäristöä muille lajeille ja vapauttavat ravinteita muiden eliöiden käyttöön. Käävät toimivat myös metsän tilan indikaattoreina, ja osa kääpälajeista on uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia. Runsain ja monipuolisin kääpälajisto on alueilla, joilla on runsaasti kuollutta puuainesta.

Kohdeluokka käsittää vuonna 2011, 2014, 2015 ja 2018-2019 tehdyissä kääpäselvityksissä rajatut kohteet. Lisäksi mukana on v. 2011 orvakkaselvityksessä rajatut kohteet. Kääpäselvitykset teki Keijo Savola ja orvakkaselvityksen Otto Miettinen. Selvityksistä on tehty alempana mainitut julkaisut.

KÄÄPÄSELVITYKSET 2011, 2014, 2014 ja 2018-2019

Keijo Savola: Helsingin metsien kääpäselvitys 2011. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2012 (https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-05-12.pdf).

Keijo Savola: Helsingin metsien kääpäselvityksen täydennys 2014. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2015 (https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-01-15.pdf)

Keijo Savola: Helsingin Haltialan metsien kääpäselvitys 2015. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2016 (https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-03-16.pdf)

Keijo Savola: Helsingin kääpäselvitys 2018-2019. Kaupunkiympäristön julkaisuja 3/2021 (https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-03-21.pdf)

Selvitysten tavoitteena oli parantaa tietämystä Helsingin metsien merkityksestä kääpälajiston suojelulle sekä auttaa määrittelemään tärkeitä kääpäalueita kaupungin Luontotietojärjestelmään. Kääpien lisäksi selvityksissä kiinnitettiin huomiota eräiden muiden ekologialtaan kääpiin rinnastuvien vaateliaiden lahottajasienten esiintymiseen.

Selvityksissä on rajattu arvokkaat kääpäkohteet, jotka on arvotettu luokkiin I-III (I arvokkain). Selvityksissä on havaittu uhanalaisia ja harvinaisia lajeja.

Selvitysten perusteella vahvistui käsitys siitä, että Helsingin lahopuustoisilla virkistysmetsillä on parhaimmillaan jopa valtakunnallista merkitystä eteläisen kääpälajiston suojelun kannalta. Kaikilla selvitysalueilla elää vaateliasta lahottajasienilajistoa, joka hyötyisi alueiden säilyttämisestä mahdollisimman luonnontilaisina ja sitä kautta tapahtuvasta lahopuuston lisääntymisestä ja monipuolistumisesta. Alueiden arvoja on mahdollista ottaa huomioon myös jättämällä maastoon maalahopuina niitä puita, joita katsotaan tarpeelliseksi kaataa esimerkiksi ulkoilureittien varsilta. Osa alueista on luontoarvoiltaan niin merkittäviä, että niiden suojelu lakisääteisinä suojelualueina olisi hyvin perusteltua.

Helsingissä on edelleenkin joukko runsaslahopuustoisia, kääpälajistoltaan selvittämättömiä metsiä, joista saattaisi löytyä uhanalaista ja harvinaista lajistoa.

Vuoden 2014 selvitysaineistoon kuuluu myös seuraavissa raporteissa rajatut lahottajalajistoltaan arvokkaat alueet:

- Kivinokan pohjoisen metsäalueen kääpä- ja orvakkainventointi 2006-2007. Sami Kiema ja Reima Saarenoksa 2009. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2009.
- Pornaistenniemen käävät ja orvakat sekä niiden suojeluarvo. Sami Kiema ja Reima Saarenonksa 2006. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2006



ORVAKKASELVITYS 2011

Orvakkalajistoselvitys Veräjämäen, Patolan ja Talin alueilla 2011(http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-06-12.pdf).

Tiivistelmä:

Orvakat on sieniryhmä, joka on ekologialtaan hyvin samankaltainen kääpien kanssa, mutta myös joitain painotuseroja ryhmien väliltä löytyy. Orvakkalajisto on pieniläpimittaisessa puuaineksessa, kuten oksissa, lahottajayhteisöjä dominoivaa ja suhteellisesti ottaen lajirikkaampaa. Toinen merkittävä ero liittyy siihen, että orvakat ovat lehtipuiden lahottajina suhteellisesti ottaen merkittävämmässä asemassa, kun taas kääpälajisto on erityisen hallitsevassa asemassa havupuiden lahottajana. Näistä kahdesta piirteestä johtuen orvakat voivat täydentää kuvaa lahottajalajistosta erityisesti lehtipuuvaltaisissa metsissä ja lehtoryteiköissä, joissa pieniläpimittaista lahopuuta syntyy paljon.

Selvityksen perusteella rajattiin neljä orvakkalajistoltaan erityisen arvokasta aluetta. Lisäksi rajattiin yksi potentiaalisesti arvokas alue, jossa tehtiin vain hajahavaintoja. Inventoinneissa löytyneen orvakkalajiston perusteella voi todeta kullakin inventointialueista olevan selvää merkitystä vaateliaan lehtolajiston säilymisen kannalta. Alueet ovat riittävän homogeenisiä karttaliitteissä rajattujen alueiden sisällä, jotta nyt löydetyn lajiston voi olettaa indikoivan koko rajausten sisäistä aluetta. Siten karttaliitteessä rajatuille alueille on mahdollista antaa hoitosuosituksia inventoinnin perusteella. Inventoinnin rajallinen kattavuus ei kuitenkaan anna mahdollisuutta arvioida kunkin inventointialueen sisällä vaateliaan lajiston kannalta parhaita kohtia.

Alueiden laatu vaateliaan orvakkalajiston kannalta paranee, jos alueilla pidättäydytään metsänhoitotoimenpiteistä mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti tämä koskee vanhoja ränsistyviä puita ja "pusikoiden" raivausta. Isot ränsistyvät puuyksilöt tuottavat runsaasti pieniläpimittaista lahopuuta maahan putoavien kuolleiden oksien ja haarojen muodossa. Raita-, leppä- ja koivupökkelöt ovat jo seisoessaan runsaita orvakoiden kasvualustoja. Kaatuessaan niistä tulee maapuita, joilla puolestaan on oma lajistonsa.
mittakaava
erotuskyky
koordinaatistoEi määritelty
vaihtoehtoinen koordinaatistoEi määritelty
korkeusjärjestelmäEi määritelty
alueellinen kattavuusAineisto ei ole kattava, vaan selvitykset on tehty vain tietyiltä alueilta.
käyttötarkoitusHelsingin arvokkaiden kääpä- ja orvakkakohteiden osoittaminen, paikantaminen ja kuvailu.
jakelutapa
tallennusmuoto
vakioitu tuloste
käyttöehdot
julkinen saatavuusjulkista saatavuutta ei rajoitettu
hinta
ylläpitävä organisaatioHelsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Ympäristöpalvelut, Ympäristönsuojeluyksikkö
omistava organisaatio
aineiston julkaisupäivämääräSelvitykset on tehty vuosina 2011, 2014, 2015 (Haltiala) ja 2018. Osa havainnoista aikaisemmilta vuosilta (Erityisesti Kivinokka ja Pornaistenniemi).
ylläpitotiheys
ajantasaisuus
ajantasaisuuspäivämäärä
historiatieto
ylläpitomenetelmat
tietolähdeSelvitysten tekijät Keijo Savola (kääpäselvitykset) ja Otto Miettinen (orvakkaselvitykset). Lisäksi muutamia muiden henkilöiden yksittäishavaintoja. Kivinokan ja Pornaistenniemen osalta Sami Kiema ja Reima Saarenoksa.
tiedonkeruumenetelmä
tiedonkeruuvaihe
tiedonkeruutilaKesken
yhteyshenkilö 1Sanna Elijoki (Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Ympäristöpalvelut, Ympäristönsuojeluyksikkö)
yhteyshenkilö 2(Ei määritettyä yhteyshenkilöä) (-)
resurssin tyyppiPaikkatietoaineisto
liitännäisresurssi
paikkatietopalvelutyyppiHakupalvelu
teema 1Ei teemaa
teema 2Ei teemaa
aiheluokka 1Ei aiheluokkaa määritetty
aiheluokka 2Ei aiheluokkaa määritetty
aiheluokka 3Ei aiheluokkaa määritetty
inspire-tunnus
avainsanatkääpä, orvakka, Helsinki, luonto, luonnon monimuotoisuus
avainsanat (GEMET)
julkaisuajankohta
aineiston päivityspäivämäärä
sääntöjenmukaisuus
metadatan vastuutahoHelsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Ympäristöpalvelut, Ympäristönsuojeluyksikkö
verkko-osoitehttp://www.hel.fi/luontotieto
metatietojen päivitys14.4.2021 9.20.11
muut tiedot

Sivun ylläpito: Helsingin kaupunki/Paikkatietopalvelutiimi