Pitkäkoski on noin kilometrin mittainen, Vantaajoen alajuoksun pisin luonnontilainen koski. Sen molemmin puolin kasvaa rehevää kuusivaltaista lehtoa. Yli satavuotiaitten kuusten siimeksessä kasvaa pähkinäpensaita, lehtokuusamaa, näsiää ja värikkäästi kukkivia lehtokasveja kuten lehtopalsamia, kevätlinnunhernettä ja kevätlinnunsilmää.
Osa luonnonsuojelualueesta on Vantaan puolella, mutta luontotietojärjestelmän kartoilla näkyy vain Helsingin puoleinen alue.
Rantametsissä kannattaa tarkkailla myös eläimistöä. Alueella voi tavata pyyn, useita tikkalajeja, koskikaran ja jopa virta-allin, joka tavattiin Pitkäkoskella ensimmäistä kertaa Suomessa vuonna 2000. Kesäöisin yölaulajat, kuten luhtakerttunen ja viitasirkkalintu, pitävät konsertteja. Tarkkasilmäinen voi nähdä myös saukon tai ainakin jäljet lumessa.
Kalastus on sallittua Vantaan puolella mato-ongintaa lukuun ottamatta. Kalastajien tulisi kuitenkin kahlata jokeen suojelualueen ulkopuolelta Vantaan puolelle, koska suojelualueella saa kulkea vain merkittyjä polkuja pitkin.
Pääopastetaulut ovat alueen sisääntulokohdissa. Rannassa on kaksi lavaa, joilta voi ihailla kosken kuohuja.
Haltiavuoren luontopolku kulkee Pitkäkosken sivuitse.