Kohteessa on v. 2024 tehty päivityskartoitus, jonka tiedot on tallennettu kohdekuvaukseen.
KUVAUS JA LAJITIEDOT: Kohde on Pakilan - Paloheinän tehokkaasti rakennetun seudun viimeisiä korpialueita, mutta se on viimeisen 30 aikana muuttunut ojituksen ja hellekesien seurauksena enemmänkin turvekankaaksi. Poluista ja ojituksista huolimatta kohde on ollut ydinosiltaan hienoa, komeapuustoista ja huomattavan rehevääkin ruoho- ja heinäkorpien, saniaiskorpien, metsäkortekorpien ja kausivetisten allikoiden mosaiikkia. Monipuoliseen puuvartiskasvistoon kuuluvat mm. kuusi, hieskoivu, haapa, tervaleppä, terva- ja harmaalepän risteymä (yksi iso puu), tuomi, vaahtera, virpapaju, tuhkapaju, mustaherukka, pohjanpunaherukka ja korpipaatsama. Allikkopintoja luonnehtivat punakoiso, suo-orvokki, mietotatar (huomattavan runsas), kurjenjalka, korpikaisla, nurmilauha ja rönsyrölli. Muita kenttäkerroksen kasveja ovat mm. korpipolkusara, tähtisara, luhtasara, jokapaikansara, korpikastikka, luhtakastikka, viitakastikka, luhtarölli, luhtamatara, luhtalemmikki, metsäkorte, korpi-imarre, isoalvejuuri ja hiirenporras. Kuivuneimmilla paikoilla kasvaa nyt tuoreen lehdon ruohoja, kuten tesma, lehtonurmikka, lehtohorsma, jänönsalaatti ja valkovuokko.
Vuoden 2024 kartoituksessa jäivät havaitsematta valtakunnallisesti silmälläpidettävä ja alueellisesti uhanalainen laji hentosara, alueellisesti uhanalainen ja Helsingissä erittäin uhanalainen laji harajuuri, Helsingissä vaarantunut laji mesimarja sekä Helsingissä silmälläpidettävä laji pitkäpääsara, samoin isotalvikki, pikkuvesitähti, pallosara, suohorsma ja ojaleinikki.
ARVOLUOKKA: II (Helsingissä vaarantunut laji mietotatar). Lisäarvoina kohteen säilyneisyys, monipuolisuus (pienympäristöt) ja sijainti (tiiviin rakentamisen sisällä).
RAJAUSMUUTOS 2024: Kohdetta on laajennettu pohjoissuuntaan. Lisäksi vähäisempäiä muokkauksia itä-länsi-suunnassa (kaventunut) ja eteläsuunnassa (laajentunut)
RAJAUKSEN TARKISTUS V. 2005: Rajausta on korjattu noudattamaan paremmin kasvillisuuskuvion rajoja.
RAJOITUKSET JA SUOSITUKSET: Tarpeetonta kulkemista kohteessa on syytä välttää herkästi haavoittuvien kosteikkopintojen takia. Kuluminen on nyt voimakasta ja kulun ohjaus poluille olisi tarpeen. Kosteikkopinnat ovat vuosien varrella kuivuneet, ja kosteita paikkoja suosivien lajien elinolosuhteita parantaisivat ojituksen tukkiminen ja korven ennallistaminen.

Kuva kohteesta v. 2024. Kuvaaja Susanna Pimenoff.