3,5 ha suuruinen lehtometsäsaari. Valtapuina vaahtera, haapa ja koivu. Rannoilla tervaleppää, kallioalueella saaren keskellä pieniä mäntyjä. Lehtometsät luonnontilaisia, erittäin paljon kuollutta ja kuolevaa lahopuuta sisältäviä.
KOHDEKUVAUS: Habkuvaus: 3,5 ha suuruinen käenkaali-oravanmarjatyypin lehtometsäsaari, jossa valtapuina vaahtera, haapa ja koivu. Rannoilla tervaleppää, kallioalueella saaren keskellä pieniä mäntyjä. Nimestä huolimatta vain yksi kuusi. Lehtometsät luonnontilaisia, erittäin paljon kuollutta ja kuolevaa lahopuuta sisältäviä. Kuusiluodossa on Helsingin saariston komeimmat vaahteralehdot. Saaren keskellä n. 1-2 ha avointa ja puoliavointa kallioketoa, jonka pensoittumista estetty 1990-luvulla lampaita laiduntamalla ja myös pihlajia ym. pieniä puita raivaamalla. Kalliokedolla pari katajaa, vanhoista istutuksista jäänteenä sireeneitä, kulttuurin seuralaiskasvina mm. kartioakankaali. Saaren luoteisrannassa v. 1930 rakennettu puuhuvila ja pari pientä sivurakennusta. Rakennuksia vuokrannut v. 1990 alkaen Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi, joka ketoprojektin lisäksi tehnyt luonnonhoitotoimena pöntötystä uuttukyyhkyille. Rannoilla kapea järviruokovyöhyke, joka vain saaren pohjoispuolella muodostaa laajemman yhtenäisen ruokoluhdan.
AVAINTEKIJÄT: Vanhaa puustoa ja lahopuita paljon, kalliokedolla paahteisia, lyhytkasvuisia rinteitä ja mosaiikkimaista reunaympäristöä, laidunmetsää, lampaiden laidunnuksen vaikutusta. Ruokoluhta saaren pohjoispuolella.
PESIMÄLINNUSTO: Lehtometsien peruslajisto, lisäksi vuosittain 1 pari pikkutikkoja, satakieliä 1-3 paria, lehtokerttu, joinakin vuosina viita- ja luhtakerttusen reviiri, pöntöissä ja osin luonnonkoloissa n. 15 paria uuttukyyhkyjä (Helsingin suurin keskittymä), kottaraisia pöntöissä ja luonnonkoloissa viime vuosina 3-5 paria, telkkiä pöntöissä 3-4 paria. Rantasipejä pesii vuosittain 2-3 paria, haapanan pesälöytöjä v. 1995 alkaen kolmena vuonna. Kalliokedolla avomaiden varpuslintuja mm. västäräkki, metsäkirvinen, viherpeippo, punavarpunen. Kottarainen käyttää pesimäaikana ketoja ruokailualueina. Ruoikkojen pesimälinnustona ruoko- ja rytikerttunen, pajusirkku, silkkiuikku, mahdollisesti saaren pohjoispuolella viiksitimali joinakin vuosina.
MUUTTOLINNUSTO: Lahopuuta, etenkin kuolevien koivujen koivunmantokuoriaisia sisältävät metsät talvisin palokärjen tärkeitä ruokailuympäristöjä. 1990-luvulla useana talvena valkoselkätikka ruokaili mm. vanhoissa koivuissa ja 1994-95 yöpyi kaivamassaan kolossa saaressa. Talvella saaressa tavataan säännöllisesti huuhkaja, lähes joka talvi myös sarvipöllö. Kallioketo hyvä petolintujen saalistuspaikka ja saaresta näkee hyvin Vanhankaupunginselälle. Saarta käyttää saalistus- ja lepäilypaikkana usein kana- ja varpushaukka.
KIRJALLISUUS: Kuusiluodosta on Eero Haapanen v. 1993 alkaen tehnyt vuosittain pesimälinnuston useimpien lajien parimäärät kattavan monisteen.
RETKEILYARVO: Retkeilyarvo: Melko helpon saavutettavuutensa (v. -99 alkaen pitkospuut) vuoksi retkeilyarvo suuri mm. lintuharrastajille. Viikin syrjäisempiä kolkkia, käytetyimmistä ulkoiluväylistä kaukana. Kaukoputkella kohtuullinen näkyvyys Vanhankaupunginlahden itäiselle selälle ja Arabianrannan edustalle, ei kuitenkaan erikoisen hyviä näköalapaikkoja, joista olisi erikoisen laaja näkyvyys. Lampaat houkuttelevat ulkoilijoita kesällä.
Kohteen tiedot on kirjoittanut Eero Haapanen v .2001.