Kohde sijaitsee Östersundomin alueella, hieman länteen Landbosta. Yhtenäinen metsäalue koostuu valtaosin luonnontilaisen kaltaisista kalliometsistä sekä varttuneista ja iäkkäistä kangasmetsistä, joita monipuolistavat muutamat pienialaiset korpi- ja rämesuot sekä alueen länsiosan rehevä puronvarsi. Alueen pohjoisosissa, laajan kallioalueen pohjoispuolella, on luonteeltaan hieman vaatimattomampia kangas- ja kalliometsiä sekä näiden välisiä turvekankaita. Alueen lounaisosassa on puron ympärillä nuorta lehtipuuvaltaista lehtosekametsää.
Alueen kalliometsissä on harvakseltaan eri-ikäistä mäntylahopuuta sekä jonkun verran koivulahopuuta. Kuusilahopuuta on erityisen runsaasti puroon putoavassa kallioalueen länsirinteessä sekä rinteen alla. Kuusilahopuuta löytyy merkittäviä määriä myös selvitysalueen eteläosan iäkäspuustoisesta kuusimetsästä sekä jonkin verran alueen pohjoisosan turvekankailta ja kangasmetsistä. Koivulahopuuta lahoaa harvakseltaan sekä kangas- että kalliometsissä. Ohutläpimittaista, harvennushakkuista peräisin olevaa koivu-, pihlaja-, harmaaleppä- ja haapalahopuuta lahoaa runsaasti alueen lounaisosassa, lammen pohjoispuolisessa nuorta lehtipuustoa kasvavassa lehtometsässä.
LAJITIEDOT
Kartoituksessa kohteelta havaittiin kaikkiaan 53 kääpälajia, mikä on inventointiaikaan suhteutettuna melko korkea lajimäärä. Havaituissa lajeissa oli 28 arvokkaita elinympäristöjä indikoivaa lajia, joista 23 oli kääpiä ja viisi muita kääväkkäitä. Lisäksi alueelta on havaittu 2017 (Olli Manninen) indikaattoriorvakoihin kuuluvaa pohjanrypykkää. Lajeista kertaalleen havaitut korpilude- ja lehtoludekääpä on luokiteltu alueellisesti uhanalaisiksi eteläboreaalisella vyöhykkeellä ja rustikka silmälläpidettäväksi koko maassa. Muita Helsingissä harvalukuisia lajeja ovat aarni-, keltiäis-, kohva-, pikireuna-, poimulakki-, riuku- ja silokääpä, kurttusieni sekä viherkarhikka.
Kääpälajistoselvityksen perusteella alueella voi arvioida olevan Helsingin oloissa selvää merkitystä mänty- ja kuusilahopuusta riippuvaiselle kääpälajistolle sekä kohtalaista merkitystä koivulahopuusta riippuvaiselle lajistolle. Muiden puulajien osalta merkitystä on lähinnä puronvarren runsaasti ohutta harvennustähdettä sisältävällä lehtipuuvaltaisella lehdolla.
ARVOLUOKKA
Arvoluokka II (arvokas kääpäalue).
Indikaattorilajien lukumäärän (29 lajia, raja-arvo 25 lajia) perusteella alue täyttää yhden arvoluokan I kriteereistä. Koska alue on melko laaja ja muut arvoluokan I kriteerit eivät täyty, kohteen voi katsoa olevan lähinnä edustava arvoluokan II kohde. Arvoluokan II kriteerit täyttyvät indikaattorilajien kokonaislukumäärän lisäksi havupuuta suosivien indikaattorilajien määrän (19 lajia, raja-arvo 15 lajia) osalta. Lisäarvoa alue saa useista Helsingissä harvinaisista lajeista.
ARVOJEN YLLÄPITOON LIITTYVÄT SUOSITUKSET
Alueelta havaittu vaatelias lajisto ei edellytä luonnonhoidollisia toimia. Alueen metsien säilyttäminen rakentamisen ja metsänhoidon ulkopuolella on kääpälajiston kannalta tärkeää, kuten myös luontaisten tuulenkaatojen jättäminen maalahopuuksi. Kohteen nykyinen virkistyskäyttö ohjautuu vahvasti olemassa oleville metsäpoluille eikä kohteella siten ole virkistyskäyttöön tai virkistyskäytön turvallisuuteen liittyviä erityisiä perusteita puuston laajemmalle käsittelylle.
MAASTOTYÖT JA SELVITYSTEN KATTAVUUS
Alueen kääpälajistoa selvitettiin 26.9.2011 yhdeksän tunnin ajan (Keijo Savola). Lisäksi inventointia täydennettiin 20.10.2011 muutaman tunnin ajan Keijo Savolan ja Birthe Weijolan toimesta. Yhteensä maastoselvityksiä tehtiin 13 tuntia.
Valtaosa alueesta pystyttiin selvittämään melko tarkasti, mutta lounaisosan puron ympärillä sijaitsevan nuoren monipuulajisen lehtimetsän runsaasta ja monipuolisesta harvennushakkuutähteestä inventoitiin vain pieni osa. Myös osa itäosan laajasta kallioalueesta jäi pintapuolisemman selvityksen varaan.