Alue sisältää kaksi pysäköintipaikan erottamaa osa-aluetta, joista pohjoisempi sisältää Särkkäniemen suojelualueen ja Rudträskin luhta-alueen välisiä metsiä ja eteläisempi pysäköintipaikan ja suojelualueen välisiä metsiä.
Rudträskin etelä- ja kaakkoispuolinen alue sisältää vanhoja kuusivaltaisia kangas- ja lehtometsiä. Kosteikkoalueen reunassa on myös lehtipuuvaltaisia ja sekapuustoisia lehto- ja luhtametsiä. Luhta-alueen eteläosassa lahoaa erittäin runsaasti 1990-luvun myrskytuhoista peräisin olevia järeitä kuusilahopuita, joista osa on sahattu pätkiksi. Kuusilahopuuta on runsaasti myös alueen itäosassa. Harvakseltaan löytyy myös koivulahopuita sekä jonkin verran raita-, pihlaja- ja harmaaleppälahopuuta.
Pienempi osa-alue sisältää vanhaa kuusta ja koivua kasvavia metsiä, joihin on suojelualueen rajalla jätetty runsaasti kuusilahopuuta. Jonkin verran löytyy myös koivulahopuuta.
LAJITIEDOT
Alueen metsistä havaittiin 47 kääpälajia. Lisäksi Rudträskin osa-alueelta tehtiin havaintoja neljästä muusta indikaattorikääväkkäästä. Rudträskin lajilista täydentyi vielä Uutelan METSO-selvitystä tehneen Kaija Helteen kesällä 2011 havaitsemalla, kuvauksen perusteella ilmeisellä kastanjakäävällä. Yhteensä kohteelta havaittiin vuonna 2011 siis 48 kääpälajia. Alueen lajilista täydentyi 2016 Keijo Savolan havaitsemilla terva- ja ruostekäävillä. Laji.fi-tietokannan perusteella kohteelta on myöhemmin havaittu hopeakääpä (Allar Antson 2021), rusokantokääpä (Allar Antson 2020) ja sitruunakääpä (Allar Antson 2020) sekä indikaattoriorakkaisiin lukeutuva koralliorakas (Henri Koskinen 2020).
Kaikkiaan kohteelta on havaintoja 28 indikaattorilajista (23 kääpälajia, viisi muuta kääväkästä). Vuonna 2011 kohteelta havaittiin todennäköinen esiintymä vaarantunutta kastanjakääpää, kaksi esiintymää alueellisesti uhanalaista viherkarhikkaa, esiintymä alueellisesti uhanalaista sirppikääpää sekä esiintymä silmälläpidettävää rustikkaa. Myöhemmin havaittuja Punaisen kirjan lajeja edustavat alueellisesti uhanalainen sitruunakääpä sekä silmälläpidettävä rusokantokääpä.
Alueelta havaituista lajeista selvästi harvalukuisin on sirppikääpä, josta on Uudeltamaalta vain kaksi muuta 2000-luvun havaintoa. Muista erityisen huomionarvoisia lajeja edustavat ekologialtaan vaatelias sitruunakääpä sekä Helsingissä huomionarvoiset aarnikääpä, kolokääpä, lapakääpä, rusokantokääpä, rustikka sekä viherkarhikka.
Selvityksen perusteella alueella on huomattavaa merkitystä kuusilahopuusta riippuvaisen lajiston suojelun kannalta. Lisäksi alueella on selvää merkitystä koivulahopuuta suosivalle lajistolle sekä hieman merkitystä raita- ja pihlajalahopuuta suosivan lajiston kannalta.
ARVOLUOKKA
Arvoluokka I (Hyvin arvokas kääpäalue).
Kohde täyttää arvoluokan I kriteerit indikaattorilajien lukumäärän (28 lajia, raja-arvo 25 lajia) sekä havaittujen Punaisen kirjan lajien lukumäärän (kuusi lajia, raja-arvo kuusi) osalta.
ARVOJEN YLLÄPITOON LIITTYVÄT SUOSITUKSET
Alueen lahopuumäärien edelleen kasvattaminen on hyvin suotavaa. Tuulenkaatojen ja reittien varsilta mahdollisesti kaadettavien huonokuntoisten puiden jättäminen maalahopuuksi on erityisen perusteltua.
MAASTOTYÖT JA SELVITYSKSEN KATTAVUUS
Keijo Savola selvitti Rudträskin kosteikon ja Särkkäniemen luonnonsuojelualueen välisten metsien kääpälajistoa 26.10.2011 yhdessä kääpäharrastaja Timo Nuorasen kanssa. Yhteensä alueella tehtiin kääpäselvitystä 8 tuntia.
Selvityksessä pystyttiin käymään melko kattavasti lävitse valtaosa alueen laadukkaammasta lahopuustoista. Osa Rudträskin eteläpuolisen kostean lehtoalueen tiukasti maahan painautuneista kuusilahopuista jäi kuitenkin pinnallisemman selvityksen varaan.