Kohde muodostuu suoraan Viikki-Vanhankaupunginlahden Natura 2000 -alueeseen rajautuvan niemen metsäisestä itäosasta. Alue on pääosin tuoretta ja kosteaa lehtoa, jonkin verran löytyy myös tervaleppävaltaisia metsäluhtia.
Alueen metsät ovat pitkään luonnontilassa kehittyneitä lehtimetsiä, joissa kasvaa eri runsaussuhteissa raitaa, koivua, harmaa- ja tervaleppää, pajuja, pihlajaa, haapaa ja tuomea. Erityisen runsaasti alueen metsissä lahoaa raitalahopuuta, mutta myös muita puulajeja löytyy lahopuuna vaihtelevia määriä. Lisäksi ranta-alueilta löytyy jonkin verran meren mukanaan tuomaa ajopuuta.
LAJITIEDOT
Pornaistenniemeltä on tähän mennessä tehty havaintoja varmuudella ainakin 60 kääpälajista (liite 2). Pääosa lajeista on havaittu alueella vuonna 2005 tehdyssä kääpäselvityksessä, mutta lisäksi alueelta tunnetaan kymmenkunta Reima Saarenoksan vuosina 1989-2005 havaitsemaa muuta kääpälajia, Ojalan v. 2007 havaitsema mustajalkakääpä, Viacheslav Spirinin 2014 havaitsema vuotikankääpä sekä Laji.fi-tietojärjestelmästä löytyvät koivunkynsikääpä (Heikki Kotiranta 2016) ja poimulakkikääpä (Otto Miettinen 2019). Lisäksi alueelta on havaintoja yli sadasta orvakka- tai orakaslajista, joihin sisältyy myös seitsemän kääpäkohteiden arvottamisessa käytetttyä lajia.
Pornaistenniemeltä havaittuihin lajeihin kuuluu 34 arvoelinympäristöjen indikaattorilajia (näistä 27 kääpiä). Lajit ovat käytännössä kaikki lehtipuiden indikaattorilajeja, joskin osa esiintyy myös havupuilla. Ainoa Punaisen kirjan kääpälaji kohteella on hemiboreaalisella vyöhykkeellä alueellisesti uhanalaiseksi luokiteltu koivunkynsikääpä sekä pääkaupunkiseudulla hyvin harvinainen, silmälläpidettävä vuotikankääpä. Kohteen Punaisen kirjan orvakoihin kuuluvat vaarantuneet luhtanyhäkkä, rantarypykkä sekä sinihuovakka,
Huomionarvoisimpia alueelta havaituista kääpälajeista ovat lapa-, lehto-, lehtolude-, leppi-, maitovaha-, mustajalka-, pajun-, pikireuna-, verivaha-, viita-, viherkeri-, vitikko- ja vuotikankääpä sekä pikkuhampikka. Näistä Helsingissä erityisen harvinaisia vaikuttaisivat olevan leppi-, mustajalka-, pikireuna-, viita-, vitikko- ja vuotikankääpä sekä pikkuhampikka.
Alueelta havaituissa orvakka- ja orakaslajeissa on lisäksi runsaasti huomionarvoisia lajeja. Kääpäalueiden arvottamisessa käytetyistä lajeista harvinaisimpia ovat orarypykkä, takkukarakka ja tupasorakas sekä Allar Antsonin vuonna 2019 havaitsema kruunuhaarakas.
Pornaistenniemen lehtoalueella on 30 vuoden aikana kertyneen lajistotiedon perusteella huomattavaa merkitystä lehtipuuta (etenkin raita, lepät) suosivan kääpä-, orakas- ja orvakkalajiston suojelulle. Alueelta on myös runsaasti havaintoja lajeista, joista on Helsingistä 2000-luvulta vain 4-10 havaintoa.
ARVOLUOKKA
Arvoluokka I (Hyvin arvokas kääpäalue)
Pornaistenniemi täyttää arvoluokka I kääpäalueen kriteerit hyvin selvästi kahden alakriteerin perusteella (indikaattorilajien lukumäärä, lehtilahopuuarvoja indikoivien lajien lukumäärä).
ARVOJEN YLLÄPITOON LIITTYVÄT SUOSITUKSET
Kohteen metsien säilyttäminen jatkossakin mahdollisimman luonnontilassa on erittäin perusteltua. Mikäli alueelta joudutaan jatkossa kaatamaan turvallisuussyistä yksittäisiä puita, nämä tulee jättää maalahopuuna alueelle.
MAASTOTYÖT JA SELVITYSTEN KATTAVUUS
Pornaistenniemen alueen kääväkäslajistoa on selvitetty Reima Saarenoksan toimesta vuosina 1989-2005 ja lisäksi alueella on tehty Sami Kieman toimesta vuonna 2005 melko tarkka kääpäselvitys. Näiden selvitysten yhteenvetoraportti on julkaistu Helsingin ympäristökeskuksen julkaisusarjassa (Kiema & Saarenoksa 2006: Pornaistenniemen käävät ja orvakat sekä niiden suojeluarvo). Lisäksi alueen kääpälajistosta on kertynyt merkittävästi muuta harrastajatietoa.