Kohde sisältää kaistaleen Tonttuvuoren länsireunan kallioaluetta, jyrkän rantaan laskevan rinteen sekä rinteenaluslehtoa. Itäosastaan alue liittyy Itäniityn laakson luonnonsuojelualueeseen.
Kallioalue on puustoltaan luonnontilaista ja sitä leimaavat useat kilpikaarnamännyt sekä harvakseltaan tavattavat mäntylahopuut. Rinnealueiden puusto on pääosin vanhaa ja luonnontilaisen kaltaista sekapuustoa, melko runsas lahopuusto koostuu lähinnä eri-ikäisestä koivusta sekä tuoreen puoleisista kuusimaapuista. Rinteenaluslehdot ovat lehtipuuvaltaisia ja niissä lahoaa merkittäviä määriä raita- ja koivulahopuuta, lahden rannassa on hieman myös tervaleppälahopuuta.
LAJITIEDOT
Tonttuvuoren länsiosan metsästä havaittiin kääpäselvityksessä 30 kääpälajia sekä yhtä orvakkalajia (liite 2). Vuodelta 2015 kohteelta on lisäksi Keijo Savolan havainnot karvavyökäävästä, pörrökäävästä sekä voikäävästä.
Kohteen lajeissa on 11 arvokkaita elinympäristöjä indikoivaa lajia (näistä kymmenen kääpiä). Pörrö- ja voikäävän lisäksi havaittuja indikaattorilajeja ovat etelänsärmä-, karhun-, levy-, männyn-, punakeri-, rusko-, silo- ja verivahakääpä sekä orakarakka. Helsingissä harvalukuisimpia näistä ovat punakeri-, silo- ja verivahakääpä.
Selvityksen perusteella metsäalueella elää kohtuullisen rikas kääpälajisto, johon kuuluu myös mäntyjen, koivujen ja raitojen vaateliaampaa lajistoa.
ARVOLUOKKA
Arvoluokka III (Kohtalaisen arvokas alue)
Kriteerit täyttyvät havaittujen indikaattorilajien määrän sekä lajiston yleisen monipuolisuuden perusteella.
ARVOJEN YLLÄPITO
Alueelta havaittu lajisto ei edellytä luonnonhoidollisia toimia. Ulkoilureittien varsia käsiteltäessä on syytä jättää kaadettavat puut maastoon lahopuuksi. Suositus koskee myös luontaisesti syntyneitä tuulenkaatoja.
MAASTOTYÖT JA SELVITYSTEN KATTAVUUS
Metsäalueen kääpälajistoa selvitettiin Keijo Savolan toimesta 1.11.2014 yhteensä noin 1,5 tunnin ajan. Selvityksen yhteydessä pystyttiin käymään melko kattavasti lävitse koko alue sekä alueelta löytyvät kääpien kannalta kiinnostavat lahopuut.