Kohde sisältää kahdella ojalla kuivatetun entisen lehtokorven sekä siihen liittyviä lehtoja ja lehtomaisia kankaita. Tuoreeksi lehdoksi muuttuneessa entisessä korvessa kasvaa nykyisin vanhapuustoista haavoista, kuusista ja koivuista muodostunutta luonnontilaisen kaltaista sekapuustoa. Metsässä lahoaa runsaasti eri-ikäistä koivu-, haapa- ja kuusilahopuuta, paikoin on myös harmaaleppälahopuuta. Kohteen länsireuna ulkoilureitin varressa on poimintahakkuiden takia niukkalahopuustoisempaa, mutta lehtilahopuuta löytyy jonkin verran.
Kohteen itä- ja koillisosassa on koivuvaltaisia sekä koivujen, harmaaleppien ja raitojen muodostamia sekapuustoisia varttuneita lehtimetsälehtoja. Näissä lehdoissa on melko runsaasti ohut- ja keskiläpimittaista koivu-, harmaaleppä- tai raitalahopuuta maassa ja pystyssä.
Arvokas kääpäalue sisältyy nykyisin kokonaisuudessaan Haltialanmetsän luonnonsuojelualueeseen.
LAJITIEDOT
Kohteelta havaittiin selvityksessä yhteensä 58 kääpälajia sekä seitsemää indikaattoriarvoa omaavaa orakasta tai orvakkaa.
Lajeissa on 32 arvokkaita elinympäristöjä indikoivaa lajia (näistä 25 kääpiä). Lukumäärä on inventointiaikaan suhteutettuna melko korkea. Lajeissa ovat hyvin edustettuina useita lehtipuita suosivat lajit, haavan lajit, kuusen lajit sekä sellaiset lajit, jotka hyödyntävät sekä havu- että lehtipuita.
Havaittuihin lajeihin kuuluu kaksi alueellisesti uhanalaista (harjasorakas ja sitruunakääpä) sekä kolme silmälläpidettävää lajia (kitti-, korkkikerros- ja laikkukääpä). Kittikääpä havaittiin kolmesti ja muut Punaisen kirjan lajit kerran. Lajeista merkittävimpiä ovat ekologialtaan vaateliaat harjasorakas ja sitruunakääpä sekä pääkaupunkiseudun Viherkehän alueella harvalukuinen korkkikerroskääpä.
Kohteen muista lajeista merkittävin on peräti kolmesti tavattu iso-orakarakka, joka on ekologialtaan vaatelias ja koko Suomen mitassa hyvin harvinainen orakas. Helsingissä hyvin harvalukuisia lajeja edustavat myös pihkakääpä ja vitikkokääpä, joista molemmista on alle viisi 2000-luvun havaintoa. Muita huomionarvoisia lajeja kohteella ovat haavanarina-, lapa-, lehto-, lehtolude- ja silokääpä sekä rosokka.
ARVOLUOKKA
Arvoluokka I (Hyvin arvokas kääpäalue).
Kohde täyttää hyvin selvästi kaksi luokan I kääpäalueen kriteereistä. Indikaattorilajien lukumäärä (32 kpl) ylittää vaaditun 25 lajin raja-arvon, kuten myös lehtipuuarvoja indikoivien lajien määrä (26 lajia, rajana 20 lajia). Lisäarvoa alue saa viidestä Punaisen kirjan lajista sekä useista vaateliaista tai Helsingin, osin koko Suomen alueella harvinaisista lajeista,
Kohteella on huomattavaa suojeluarvoa erityisesti haavasta, koivusta ja kuusesta riippuvaisen lajiston suojelulle. Lisäksi alueella on selvää merkitystä niiden lajien kannalta, jotka hyödyntävät isäntäpuinaan raitaa ja leppiä.
ARVOJEN YLLÄPITOON LIITTYVÄT SUOSITUKSET
Suojelualueen rauhoitusmääräykset turvannevat lahopuun jatkuvan muodostumisen ja lahopuumäärien kasvun, mikä turvaa myös alueen kääpäarvojen säilymisen. Alueen merkitystä vaateliaan haapalajiston yhtenä ydinalueena voisi kuitenkin vahvistaa tuomalla alueelle ajoittain rakentamisen tai luonnonhoidon yhteydessä kaadettuja haapoja.
MAASTOTYÖT JA SELVITYKSEN KATTAVUUS
Alueen lajistoa selvitettiin 2014 Keijo Savolan ja Birthe Weijolan toimesta 29.10. ja 30.10. Yhteensä maastoselvityksiä tehtiin noin 15 henkilötyötuntia. Inventointi pystyttiin tekemään koko alueella, mutta alueen itäosan nuorempipuustoisissa lehtimetsissä selvitys jäi selvästi muuta aluetta pinnallisemmaksi.