Kohde sisältää melko laajan metsäisen kalliomäen sekä siihen luoteis- ja koillisreunalta liittyviä kangasmetsiä. Kallioalueella ja sen pohjois- sekä koillisrinteellä on juoksuhautoja.
Kalliomäen itäosa on mäntyvaltaiselta puustoltaan luonnontilainen ja sen alueella (etenkin itäosassa) lahoaa runsaasti mäntylahopuuta maassa ja pystyssä, lisäksi jonkin verran löytyy koivu- ja pihlajalahopuuta. Kallioalueen länsiosa on puustoltaan osin nuorempaa ja niukkalahopuustoisempaa. Kallioalueen koillisosassa on melko vanhapuustoista kuusivaltaista kangasmetsää, joissa on merkittävästi kuusilahopuuta sekä jonkin verran mäntylahopuuta. Koillisosan juoksuhautojen ympäristössä on pienialainen keskittymä raita- ja pihlajalahopuuta, kallioalueen itäpuolisessa rinteessä on puolestaan pihlaja- ja kuusilahopuuta.
Alueen luoteisosa on vanhaa, luonnontilaisen kaltaista kuusivaltaista tuoretta kangasta. Metsässä on melko runsaasti eri-ikäistä kuusilahopuuta sekä hieman raita- ja koivulahopuuta. Ulkoilureitin varren luonnontila on hieman heikentynyt tehtyjen poimintahakkuiden takia, osa kaadetuista rungoista on kuitenkin saanut jäädä maalahopuuksi.
LAJITIEDOT
Kohteelta havaittiin selvityksessä 41 kääpälajia sekä kolme muuta indikaattorikääväkästä (liite 2). Lisäksi kohteelta on vuodelta 2017 Olli Mannisen havainnot korpiludekäävästä sekä rusokantokäävästä sekä Keijo Savolan vuoden 2019 havainnot männyn- ja tervakäävästä.
Alueelta havaittuihin lajeihin kuuluu kaksi alueellisesti uhanalaista (korpiludekääpä ja viherkarhikka) sekä yksi silmälläpidettävä (rusokantokääpä) laji. Kaikista näistä Punaisen kirjan lajeista on tehty alueelta yksi havainto.
Kohteelta on kaikkiaan havaintoja 18 arvokkaita elinympäristöjä indikoivasta lajista. Lajeista yli puolet on kuuseen tai molempiin päähavupuihin sitoutuneita, kolmasosa lehtipuiden lajeja ja loput molempia pääisäntäpuuryhmiä hyödyntäviä tai mäntyä suosivia.
Luontoarvojen kannalta merkittävää on Punaisen kirjan kolmen lajin ohella ruostekäävän kohtalainen runsaus (kolme esiintymää) sekä kallioalueen mäntylahopuuston runsaudesta ja laadusta kertovien ruskokäävän (20 esiintymää) sekä viinikäävän (seitsemän esiintymää) runsaus. Muita huomionarvoisempia lajeja edustavat kerma- ja punakerikääpä.
Alueella on havaitun kääpälajiston perusteella kohtalaista merkitystä kuusi-, mänty- ja lehtilahopuusta riippuvaisen kääpälajiston suojelulle.
ARVOLUOKKA
Arvoluokka III (Kohtalaisen arvokas kääpäalue).
Alue on erittäin hyvä arvoluokka III:n kääpäalue, etenkin jos huomioidaan alueen pieni pinta-ala ja melko lyhyt inventointiaika. Täyttää hyvin kaikki kolme luokan alakriteeriä ja nousisi todennäköisesti toisena vuotena toteutetun selvityksen jälkeen luokkaan II.
ARVOJEN YLLÄPITOON LIITTYVÄT SUOSITUKSET
Kohteelta havaittu vaatelias lajisto ei edellytä luonnonhoidollisia toimia. Metsien säilyttäminen mahdollisimman luonnontilassa, tuulenkaatojen metsään jättö sekä ulkoilureittien, tonttien ja tien lähialueilta mahdollisesti kaadettavien puiden jättäminen maalahopuiksi ovat toimenpiteinä erittäin suositeltavia.
MAASTOTYÖT JA SELVITYKSEN KATTAVUUS
Alueen kääpälajistoa selvitettiin Keijo Savolan ja Birthe Weijolan toimesta 13.10.2014. Yhteensä selvitystä tehtiin kuusi henkilötyötuntia. Selvitys pystyttiin tekemään melko kattavasti pääosalla alueesta, mutta kallioalueen länsi- ja keskiosa jäi selvästi muuta aluetta pinnallisemman läpikäynnin varaan.