Kohde sisältää täyttömäen pohjoispään luoteis-, pohjois- ja koillispuolelle sijoittuvia metsiä. Metsät vaihtelevat kasvillisuudeltaan lehdoista kuivahkoon kankaaseen, pienialaisesti löytyy myös kalliometsää.
Alueen ydinosa on täyttömäen luoteis- ja pohjoisreunaan rajoittuva, sukkesiokehityksessään ns. avautumisvaiheen saavuttanut tuoreen kankaan iäkäs, kuusivaltainen metsikkö, jossa lahoaa maassa ja pystyssä hyvin runsaasti (> 50 kuutiometriä/ha) järeää kuusilahopuuta. Kuusella on alueella Helsingin oloissa hyvin edustava lahopuujatkumo eli alueelta löytyy kuusta kaikissa lahoasteissa. Idempänä metsäalue jatkuu iäkkäänä kuusta, mäntyä ja koivua sisältävänä metsänä, jossa on edelleen melko runsaasti järeää kuusi- ja mäntylahopuuta.
Alueen kaakkoisosassa on vanhaa ja luonnontilaisen kaltaista kuusi- ja mäntypuustoa kasvavia tuoreita ja kuivahkoja kankaita sekä pienialaisia kallionyppylöitä. Metsissä on melko runsaasti eri-ikäistä kuusi- ja mäntylahopuuta.
Kohteen lounaisosassa kasvaa lehtopohjalla varttunutta kuusi-, mänty- ja koivupuustoa. Lahopuuta on vielä melko niukasti ja se on lähinnä ohutläpimittaista.
Ulkoilureitin lähialue kohteen länsiosassa on selvästi muuta aluetta niukkalahopuustoisempaa vanhaa kuusi- ja koivumetsää, mutta silläkin osalla lahoaa jonkin verran kuusi- ja koivulahopuuta.
LAJITIEDOT
Kohteelta havaittiin selvityksessä 37 kääpälajia ja yhtä indikaattorilajeihin kuuluvaa orakasta. Vuodelta 2021 kohteelta on lisäksi Laji.fi-tietokannassa Allar Antsonin havainnot korkkikerroskäävästä sekä kultarypykästä.
Kohteelta on havaittu 16 indikaattorilajia (näistä kääpiä 14). Havainnoissa painottuvat kuuseen sitoutuneet tai sitä isäntäpuunaan vahvasti suosivat lajit.
Alueelta on havaintoja viidestä Punaisen kirjan lajista. Alueellisesti uhanalaisia näistä ovat korpilude- ja sitruunakääpä. Korkkikerroskääpä, rusokantokääpä sekä rustikka ovat valtakunnallisesti silmälläpidettäviä.
Merkittävin kohteen havainto ovat aarniometsälaji sitruunakäävästä sekä iso-orakarakkaista tehdyt kaksi havaintoa. Sitruunakäävät ja orakkaat kasvoivat samoilla kantokäävän lahottamilla järeillä kuusimaapuilla kohteen runsaslahopuustoisimmassa osassa. Vastaava ekologinen yhteys kantokäävän, sitruunakäävän ja kyseisen orakkaan välillä on todettu Keski-Euroopassa, mutta Suomessa tämä kaikkien kolmen lajin ryhmäesiintyminen on todennettu vain Helsingin vanhoissa metsissä (muut paikat Santahamina sekä Haltialan kaakkoisosan lehto). Myös korkkikerroskääpähavainto on syytä nähdä merkittävänä, koska kyseisestä monivuotisesta ja helposti havaittavasta lajista on vain kymmenkunta 2000-luvun Helsingin havaintoa. Korpiludekäävästä ja rustikasta on Helsingistä parikymmentä 2000-luvun havaintoa, rusokantokäävästä havaintoja on lähemmäs satakunta.
Muuta alueen merkittävämpää lajistoa edustavat viidesti tavattu ruostekääpä, lapakääpä sekä kultarypykkä.
Alueella on huomattavaa merkitystä kuusilahopuiden vaateliaiden lajien suojelulle. Käytännössä alueelta löytynevät Mustavuoren eteläpuoliskon edustavimmat kuusilahopuu -jatkumoalueet, mikä selittää sitruunakäävän ja iso-orakarakkaan esiintymisen alueella. Lisäksi alueella on hieman merkitystä koivu- ja mäntylahopuiden lajistolle.
ARVOLUOKKA
Arvoluokka II (Arvokas kääpäalue)
Alue täyttää arvoluokan II kääpäalueen kriteerit Punaisen kirjan lajien lukumäärän sekä havulahopuuindikaattorien määrän perusteella. Pienen pinta-alan, epäkattavan inventoinnin sekä havaittujen lajien vaateliaisuuden takia se on syytä noteerata merkitykseltään tämän luokan kohteiden parhaimmistoon kuuluvaksi.
ARVOJEN YLLÄPITOON LIITTYVÄT SUOSITUKSET
Alueen metsien säilyttäminen jatkossa mahdollisimman luonnontilassa, tuulenkaatojen metsään jättö sekä ulkoilureitin lähialueelta mahdollisesti kaadettavien puiden jättäminen maalahopuiksi ovat toimenpiteinä erittäin suositeltavia.
Kohteelta kaakkoon, täyttömäen itäreunaa myötäilevänä kulkeva lahopuustoinen metsäekologinen yhteys Niinisaari-Skillbergetin lajistollisesti rikkaalle metsäalueelle tulisi säilyttää.
MAASTOTYÖT JA SELVITYSTEN KATTAVUUS
Alueen kääpälajistoa selvitettiin Keijo Savolan ja Birthe Weijolan toimesta 14.10.2014. Yhteensä selvitystä tehtiin viisi henkilötyötuntia. Selvitys pystyttiin tekemään pääosalla alueesta melko kattavasti, mutta osa runsaslahopuustoisimman osa-alueen maahan painuneista vanhoista kuusimaapuista jäi pinnallisemman inventoinnin varaan.