Kohteessa on v. 2022 tehty päivityskartoitus, jonka tiedot on tallennettu kohdekuvaukseen.
KUVAUS JA LAJITIEDOT: Kohde on Seurasaaren hyvin polveileva sekä jyrkkyydeltään ja suojaisuudeltaan erityisen vaihteleva kaakkoinen rantaosuus. Sen rikkonaisuus ja pienympäristöjen laaja kirjo heijastuvat pyyteiltään vaihtelevien merenrantakasvien suurena määränä: ruoholaukka, merimaltsa, suolamaltsa, isomaltsa, merikaisla, sinikaisla, koiranvehnä (myös erikoinen lähes vihneetön muoto), pensaikkotatar, ruokonata, merirannikki, rantayrtti (suojarannoilla poikkeuksellisen runsaana), meriratamo, luotosorsimo, merisaunio, isolaukku, suomenlahdennurmikohokki, punakoiso, merisuolake, hentosuolake, rantatädyke, ruokopuntarpää, suolasänkiö, särmäputki, suolavihvilä, meriluikka, pikkuluikka, keltamaite, siniheinä, suolasolmukki, meriputki, meripujo, rönsyrölli ja niin edelleen. Kohteen pohjoisimman syvälle työntyvän lahden maaduntaluhdan märimmillä pinnoilla on kasvanut keltahierakkaa, mutta lajia ei enää vuoden 2022 päivityskartoituksessa löydetty, alue on voimakkaasti umpeutunut erityisesti ruovikoitumisen seurauksena. Myöskään kohteen lajistoon aikaisemmin kuuluneita pikkusappea tai käärmeenkieltä ei havaittu. Ranta-alueet ovat paikoin hieman kuluneita. Paikoin rannat ovat ruovikoituneet ja kurtturuusu muodostaa kohtalaisen laajoja kasvustoja.
ARVOLUOKKA: II (Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit rantayrtti, hentosuolake ja särmäputki sekä kohteen säilyneisyys, näyttävyys (merimaisemat, silokalliot, uhkeat kilpikaarnamännyt), monipuolisuus, kasvillisuustyyppien edustavuus (kohteeseen sisältyy Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä rajattu luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi merenrantaniitty) ja laajuus.
ARVOLUOKAN MUUTOS V. 2022: I -> II. Aikaisemman arvoluokan perusteena ollutta keltahierakkaa ei havaittu.
Keltahierakka on asuttanut lahdenpohjukkaa, ja lahti on sitten 1990-luvun alun ruovikoitunut ja maatunut niin paljon lisää, että keltahierakka on jo v. 2005 ollut hätää kärsimässä. Vuonna 1991 noin 100 yksilöä, v. 2005 nähty enää kaksi yksilöä ja v. 2022 sitä ei enää havaittu. Laji voisi mahdollisesti vielä nousta siemenpankista, jos lahdenpohjukkaan kaivettaisiin laakea avovesilammikko, jossa on riittävästi liejukkopintaa lajin kasvaa.