KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Kohde on Helsingin hienoimpia ja laajimpia jokseenkin luonnontilaisina säilyneitä merenrantaluontokokonaisuuksia. Siihen kuuluu vallitsevien matalakasvuisten merenrantaniittyjen lisäksi matalia dyynejä, niittyjä jäätikköjokimuodostuman kuiviin mäntykankaisiin välittäviä erikoislaatuisia vaihettumamännikköjä, ajoittain paljastuvia vesialueen matalikkoja sekä Kuningattaressa kivikko-, kallio- ja kasautumisrantoja. Rantaniittytyyppien laaja kirjo ulottuu vesirajan tuntuman meriluikka-, suolavihvilä-, rönsyrölli- ja ruokoniityistä ylemmän rannan punanata-, ruskokaisla-, siniheinä-, luhtakastikka-, lännenmaarianheinä- ja muihin niittyihin. Kohteen merenrantakasvisto on hyvin monipuolinen ja lukuisia Helsingissä harvinaisia tai harvinaisehkoja lajeja sisältävä. Kohdassa 'Arvoluokka' lueteltujen lajien lisäksi mittavaan merenranta- ja murtovesikasvistoon kuuluvat mm. ruoholaukka, ruokopuntarpää, meriputki, ketomaruna (hietikoilla), meripujo, meriasteri, merimaltsa, pikkusuolamaltsa, isomaltsa, merikaisla, merisinappi, ruohokanukka, meriluikka, rantajuolavehnä, ruokonata, pohjanpunanata, kierumatara, merirannikki, lännenmaarianheinä, suola-arho, morsinko, suolavihvilä, sammakonvihvilä, merinätkelmä, rantanätkelmä, rantavehnä, rantaputki, keltamaite, suomensuolasänkiö, rantapiharatamo, meriratamo, matalanurmikka, pohjanpihatatar, luotosorsimo, isolaukku, poimuhierakka, nyylähaarikko, sinikaisla, suomenlahdennurmikohokki, merivalvatti, suolasolmukki, merisuolake, merisaunio, merivirmajuuri, rantatädyke, pikkuluikka, tähkä-ärviä, merivita, ahvenvita, hapsivita, hentovita, merisätkin, kiertohapsikka, isohaura ja pikkuhaura sekä näkinpartaislevät itämeren- ja mukulanäkinparta. Kasviston rikkautta lisäävät vaihettumamänniköissä merenrantakasviston kohtaavat metsien ja suolattomien niittyjen lajit.
ARVOLUOKKA: I (alueellisesti uhanalaiset lajit ruskokaisla, jouhiluikka, somersara, mutayrtti, merihapsikka ja meriajokas, valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji pikkurantasappi, Helsingissä vaarantunut laji tanskankuirimo sekä hyvin huomattavat lisäarvot). Lisäarvoina Helsingissä silmälläpidettävä laji merisara, Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit hentosuolake, hernesara, isorantasappi, käärmeenkieli, särmäputki, merinätkelmä ja suola-arho sekä vallitseva luonnontilaisuus, maisemallinen ja kasvistollinen näyttävyys, monipuolisuus, kasvillisuustyyppien edustavuus ja alueen laajuus. Lisäarvoihin kuuluu myös kohteen käyttö Helsingin yliopiston opetuskohteena ja ulkomaisille vieraille esiteltävänä pääkaupungin ja koko Suomenlahden pohjoisrannikon meriluonnon edustavana alueena.
RAJAUKSEN PÄIVITYS V. 2005: Rajausta on tuntuvasti laajennettu kattamaan rantaniityt ja vaihettumamänniköt kokonaan, vesialueen matalikot sekä vielä Kuningattaren etelä- ja itärannan, jotka tuovat kohteeseen mukaan kivikko-, kallio- ja kasautumisrantoja.33/91 Kallahdenniemi (Kuningattaren kannas)
RAJAUKSEN PÄIVITYS V. 2012: Rajausta on huomattavasti laajennettu ympäröiville vesialueille pääpiirteissään seuraten 2000-luvulla tehdyn selvityksen suosittamaa vesiluontonsa puolesta erityisen arvokkaiksi katsottujen alueiden rajausta (Kinnunen, V. & Oulasvirta, P. 2002: Kallahdenniemen ympäristön vesikasvillisuus. - Alleco ky. 28 s.).
RAJOITUKSET JA SUOSITUKSET: Kohteesta suuri osa on luonnonsuojelualuetta, jolla liikkuminen on sallittua vain merkittyjä polkuja pitkin. Kohteen länsiosassa on yksityisaluetta ja itäosassa (Kuningatar) pihapiirejä saunoineen. Vesikasvillisuuden suojelemiseksi em. raportti (Kinnunen & Oulasvirta 2002) suosittaa, että pohjoisen puoleiselle vesialueelle tulisi asettaa ankkurointikielto ja että eteläpuoliselle vesialueelle on paikallaan moottoriveneelläajokielto lukuun ottamatta vesiliikennettä Haapasaarella olevan talon laituriin