KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Kohde koostuu ojia (perattuja puroja) vaihtelevan leveinä reunustavista rehevistä korvista (pääasiassa saniaiskorpia) ja kosteista lehdoista (saniais- ja suurruoholehtoja) sekä luoteispäässään myös rinnemaiden tuoreista lehdoista ja kaakkoisosissaan myös saniaiskorpia karummista korvista kangaskorpiin asti. Lehto- ja korpikasvilajiston koostumus vaihtelee osa-alueittain. Kaikkiaan ko. lajisto on hyvin rikas ja monipuolisesti lehto- ja korpityyppien kirjoa heijastava jäseninään mm. mustakonnanmarja, hiirenporras (siellä täällä valtalajina), purolitukka, luhtalitukka, mätässara, pitkäpääsara, kevätlinnunsilmä, velholehti, pähkinäpensas, suokeltto, maariankämmekkä, näsiä, isoalvejuuri (moniaalla valtalajina), lehtokorte, sinivuokko, lehtopalsami, kevätlinnunherne, käenkukka, kotkansiipi, tesma, jänönsalaatti, korpinurmikka, imikkä, kevätlehtoleinikit, ojaleinikki, mustaherukka, pohjanpunaherukka, mesimarja, lehtopähkämö, metsätähtimö, lehtotähtimö ja koiranheisi.
ARVOLUOKKA: I (valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji korpinurmikka, Helsingissä erittäin uhanalainen laji mätässara, Helsingissä vaarantuneet lajit velholehti ja imikkä sekä huomattavat lisäarvot). Lisäarvoina Helsingissä silmälläpidettävät lajit pitkäpääsara, kevätlinnunsilmä, suokeltto, lehtopähkämö ja mesimarja, Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit mustakonnanmarja, kevätlinnunherne, kotkansiipi, lehtokorte, lehtopalsami, lehtotähtimö, näsiä, pähkinäpensas, maariankämmekkä ja purolitukka sekä kohteen vallitseva luonnontilaisuus (ojituksista huolimatta), monipuolisuus, kasvillisuustyyppien edustavuus ja laajuus.
RAJAUKSEN PÄIVITYS V. 2005: Rajaus on täysin uudistettu liittämällä alkuperäiseen kohteeseen 9/93 kohteet 46/91 ja 15/92 sekä laajentamalla kaikkia kolmea kohdetta kattamaan koko sen lehto- ja korpilaaksojakson, joka ulottuu luoteesta Haltiavuoren eteläpuolelta kaakkoon Paloheinän entisen peltoalueen tuntumaan. Kohteen alkuperäinen kolmiosaisuus oli keinotekoinen ja johtui siitä, että vierekkäisten yhtenäiskoordinaatiston neliökilometriruutujen kasvistokartoitus toteutettiin eri vuosina. Todellisuudessa laaksojakso muodostaa yhtenäisen, joskin paikoin kapean kokonaisuuden.
RAJOITUKSET JA SUOSITUKSET: Tarpeetonta kulkemista kohteen kosteimmissa osissa on syytä välttää herkästi haavoittuvien kosteikkopintojen takia.