Arvokkaat kasvillisuus- ja kasvistokohteet
Stansvikin kaivoskallion alue (26/93)


Pinta-ala (kartalta)
7,77 ha

Arvoluokat

I
hyvin arvokas

Kohdekuvaus

KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Kohde on kauan tunnettu rikkaasta kallio-, lehto- ja lehtokorpikasvistostaan. Kohteen kaakkoisosan korkean kallion lounaisseinustaa sivuaa kontaktikalkkikivi malmioineen. Kalkkivaikutuksen ansiosta kallion päällä ja rinteellä kasvaa täällä koko joukko vaateliaita ja vaateliaanpuoleisia kasvilajeja, mm. tummaraunioinen (Helsingin runsaimpia esiintymiä), liuskaraunioinen, kalliotuhkapensas, ketokäenminttu, törrösara, keltamatara, iharuusu, pölkkyruoho, ruotsinpitkäpalko, lituruoho, mäkiarho, mäkilemmikki, kevättädyke, haurasloikko, karvakiviyrtti, haisukurjenpolvi, mäkikuisma, orjanruusu, ketokeltto, huopakeltano, keto-orvokki ja kalliokielo. Kaivoskallion karu huippu, jonka kasvillisuutta luonnehtivat kaitasuolaheinä, jäykkärölli ja kalliohatikka, muodostaa jyrkän vastakohdan kallion viljavalle lounaaseen antavalle rinteelle, mutta myös kallion kaakkois- ja itärinteen alusilla on melko viljavaa metsää, joille kivikkoalvejuuren runsaus luo omaperäisen ilmeen. Kallion lounaisseinustan alustan ja edustan laakson kuivien ja tuoreiden lehtojen kasvistoon kuuluvat mm. mustakonnanmarja, kurjenkello, näsiä, metsälehmus, sinivuokko, kevätlinnunherne, lehtokuusama, koiranheisi, metsävirna, koiranvehnä ja tesma. Laakson pohjaa ja myös osaa kohteen luoteisosan laaksoista vallitsevat kosteat lehdot (etenkin saniaislehdot) ja lehtokorvet, joista jälkimmäisissä on myös upottavia allikkopintoja. Näiden kohteen kosteampien osien kasveja ovat esimerkiksi pitkäpääsara, lehtopalsami, maariankämmekkä, jänönsalaatti, ruohokanukka, ketunlieko, mustaherukka ja saarni (alkuperäisenä?) sekä kenties herttakaksikko (tästä ei kuitenkaan tuoreita havaintoja). Kohteen luoteisosassa on myös omansalaisia kallionliepeiden kuivia lehtoja metsämaarianheinä- ja näsiäesiintymineen ja pieni kalkkilouhos vieressään metsälehmuksia.

ARVOLUOKKA: I (valtakunnallisesti uhanalainen laji keltamatara). Lisäarvoina valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji kellotalvikki, alueellisesti uhanalainen laji ahokissankäpälä, Helsingissä vaarantuneet lajit törrösara ja metsämaarianheinä, Helsingissä silmälläpidettävät lajit liuskaraunioinen, tummaraunioinen, kerokäenminttu, pitkäpääsara ja metsävirna, Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit ketunlieko, mustakonnanmarja, kevätlinnunherne, lehtokuusama, lehtopalsami, metsälehmus, näsiä, maariankämmekkä, kevättädyke, mäkiarho ja mäkilemmikki sekä kohteen säilyneisyys, näyttävyys (etenkin kaivosalue "kukkaiskallioineen"), monipuolisuus, historia (vanha kaivostoiminta) ja laajuus.

RAJAUKSEN PÄIVITYS V. 2005: Rajausta on tarkennettu poistamalla kohteesta lounaisosan tonttialue ja karu kalliokko ja pohjoisosan karu kallio- ja metsäalue sekä lisäämällä kohteeseen kaivoskallion itäpuolisko alusmetsineen.

RAJOITUKSET JA SUOSITUKSET: Suuri osa kohteesta on luonnonsuojelualuetta rajoitussäännöksineen.


Tapahtumat

Pvm
31.12.2012
Tapahtumatyyppi
Päivitys
Kuvaus
Kohteen kuvauksen kohtaa Arvoluokka on muutettu v. 2012 arvoluokkapäivityksessä. Itse arvoluokka ei ole muuttunut. Lisätietoa aineistokuvauksessa.

Pvm
28.02.2006
Tapahtumatyyppi
Päivitys
Kuvaus
Kohteen rajausta ja tietoja on päivitetty. Päivityskartoitus on tehty vuonna 2005.

Kohteen lajihavainnot