KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Kohde on kasvillisuudeltaan ja kasvistoltaan hämmästyttävän monipuolinen ja komea linnoittamistaidon ja luonnon mestarinäytteiden yhdistelmä ja kaikkinensa Helsingin linnoitus ja -luonnonympäristöjen ehdottomia helmiä. Kohteen pohjoisrajan muodostaa Vallisaaren upein vallitus (Aleksanterin patteri) matalampine jatkovallituksineen kohti luodetta; etelärajalla kohoaa uhkean rantakallion päällä saaren lounaisin vallitus. Valleja ja patterinpihoja verhoavat laajalti kauniit ja kulutukselta hyvin säästyneet niityt pääasiassa kedoiksi luokiteltavine kasvillisuustyyppeineen. Niittyjen rikkaaseen kasvistoon kuuluu luonnostaan levinneitä lajeja (mm. mäkikaura, keltamatara, kurjenkello, ketonoidanlukko, rantaukonnauris, ahomatara, mäkikuisma), muinaistulokkaita (mm. nurmilaukka, ahonurmikohokki, ketoneilikka, ukontulikukka, hakarasara) ja vasta tsaarin armeijan mukana kulkeutuneita venäläistulokkaita (mm. kenttätyräkki, peltokierto, valkoailakki, harmio, ukonpalko, rusohorsma, huhtahanhikki). Linnoitusrakenteista liuennut kalkki on myös rehevöittänyt vallien liepeiden kallioita niin, että myös niillä on kauniita ketolaikkuja, joilla on tavattavissa Helsingissä hyvin harvinaisiakin kasvilajeja (mm. valkolehdokki ja peltorusojuuri sekä ketoampiaisyrtti ainoalla Helsingin paikallaan). Pikkusaniaiset tummaraunioinen, liuskaraunionen, karvakiviyrtti ja haurasloikko sekä kalliotuhkapensas ja haisukurjenpolvi kasvavat kallioilla ihan luonnostaan. Aleksanterin patterilta avautuu valtavan komea maisema Helsingin läntiseen ja eteläiseen saaristoon. Patterin juurella erottuu lähimaiseman silmänä "Lummelampi", jonka pintaa koristavat sydänkesällä pohjanlumpeen runsaat kukat. Lammessa kasvaa myös isovesihernettä. Lampea ympäröivät saranevat ja tyypeiltään vaihtelevat korvet ylläpitävät rikasta suokasvistoa, johon kuuluvat jopa sellaiset Helsingin suurharvinaisuudet kuin juurtosara, liereäsara, mutasara, suovalkku ja korpialvejuuri. Lammen kaakkoisrannalla suursaraneva vaihettuu jouhisaran ja raatteen vallitseman nevakorven välityksellä Helsingin hienoimmaksi allikkoiseksi tervaleppäkorveksi. Sen mätäspintoja hallitsevat suursaniaiset isoalvejuuri ja hiirenporras ja märkäpintoja koristavat komeat pitkäpääsaran mättäät seuranaan terttualpi, vehka, kurjenjalka, punakoiso, rantamatara, rantakukka, raate, pullosara ja pikkupalpakko. Lounaisen patterin pohjoispuolen laaksossa on toinen hieno tervalepikko. Enimmältään se on saniaislehtoa pohjallaan hirmuisen tiheä isoalvejuurikate, jonka kuitenkin paikoin rikkovat kausivetiset painanteet kasveinaan vehka, kurjenjalka, pitkäpääsara, luhtasara, rentukka ja isorantamatara. Oman hyvin merkittävän lisänsä kohteen kasvistoon tuovat merenrannat, varsinkin länsirannan kahden lahdelman melko suojaiset pohjukat sekä lahdelmien välinen mutkainen kallioniemi. Pohjukoiden niityillä kohtaavat toisensa suolaisuutta heikosti sietävät kasvit ja lähinnä ulkosaaristoluontoon kuuluvat kasvit. Ensin mainittuja edustavat mm. vesisara, hirssisara, keltaängelmä, rantanätkelmä, keltakurjenmiekka, rantayrtti, hina, luhtalemmikki ja vesihierakka ja jälkimmäisiä esimerkiksi isorantasappi, pikkurantasappi, somersara ja jouhiluikka (sekä rantakallioiden hernesara). Kallioniemen kärjen raoissa kasvaa nyylähaarikkoa ja päällystän kausivetisessä allikossa näyttävä vesikuusikasvusto.
ARVOLUOKKA: I (valtakunnallisesti uhanalainen laji keltamatara sekä Helsingissä hyvin harvinaiset ympäristötyypit suorantainen lampi ja allikkoinen tervaleppäkorpi). Lisäarvoina alueellisesti uhanalaiset lajit suovalkku, somersara, jouhiluikka, ketonoidanlukko ja ahokissakäpälä, valtakunnallisesti silmälläpidettävät lajit ketoneilikka ja pikkurantasappi, Helsingissä erittäin uhanalaiset lajit liereäsara, korpialvejuuri, valkolehdokki ja keväthanhikki, Helsingissä vaarantuneet lajit isovesiherne, mutasara, juurtosara, pyöreälehtikihokki ja pikkumatara, Helsingissä silmälläpidettävät lajit liuskaraunioinen, tummaraunioinen, ahonurmikohokki, pitkäpääsara, hirssisara, vesikuusi ja pohjanlumme, Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit ketunlieko, metsäruusu, raate, rantayrtti, hernesara, isorantasappi, ketotädyke, kevättädyke, mäkiarho, mäkihorsma, mäkihärkki ja mäkilemmikki, Helsingissä harvinainen kasvillisuustyyppi mäkikauraketo sekä kohteen osittainen luonnontilaisuus (kosteikot, merenrannat ja metsät), näyttävyys (komeat vallit, upeat näkymät, "kukkaisniityt", kaunis lampi, mahtavat tervalepikot), monipuolisuus (lukuisanlaiset elinympäristöt ja niiden myötä monipuolinen kasvisto), kasvillisuustyyppien edustavuus (etenkin vallikedot sekä luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi tervaleppäkorpi ja muut lammen ympäryksen suot), historia (linnoittaminen; myös Helsingissä äärimmäisen uhanalainen uustulokas ketoampiaisyrtti, Helsingissä vaarantunut uustulokas kenttätyräkki ja Helsingissä silmälläpidettävät uustulokkaat peltorusojuuri ja rusohorsma) ja laajuus.
ARVON YLLÄPITO: Eteläisen patterin pohjoispuolinen niittyalue on osittain metsittymässä. Kehityksen eteneminen tulee estää puustoa poistamalla (haavikot kaulaamalla).
RAJAUKSEN PÄIVITYS V. 2006: Rajausta on huomattavasti laajennettu liittämällä kohteeseen alkuperäinen kohde 18/98 (lukuun ottamatta siihen sisältynyttä itäpäänsä karua kalliokkoa) sekä ottamalla mukaan koko pohjoinen patteri pihoineen, lisää kallioista merenrantaa ja eteläisen patterin pohjoispuolen tervalepikkoinen lehto- ja korpilaakso.
RAJOITUKSET JA SUOSITUKSET: Kohde sijaitsee sotilasalueella; maihinnousuun ja liikkumiseen tarvitaan erityislupa. Tarpeetonta kulkemista kohteen kosteimmissa osissa on syytä välttää herkästi haavoittuvien kosteikkopintojen takia.