KUVAUS- JA LAJITIEDOT:
Kohde koostuu kaakkoispäässään Skillbergetin lehto- ja kallioalueesta ja luoteispäässään Porvarinlahden ratasillan kaakkoispuolen lehtorinteestä sekä näitä kahta ääreään yhdistävistä Porvarinlahden Helsingin puoleisen osan luhdista ja vesialueesta. -- Skillberget on merenrantaniittyjen ja -luhtien sekä kallioiden ja niiden välien ja liepeiden lehtojen ja lehtokorpien muodostama monipuolinen ja kasvistollisesti rikas kokonaisuus.
Kallioiden viljavuutta osoittavat etenkin haisukurjenpolvi, mäkikuisma, mäkitervakko ja orjanruusu. Lehtojen ja lehtokorpien kasvistoon kuuluvat monien harvinaisempien lajien ohella mm. kurjenkello, pitkäpääsara, koiranvehnä, lehtokorte, sinivuokko, ketunlieko, kevätlinnunherne, lehtokuusama, tesma, lehtotähtimö, metsävirna ja jänönsalaatti.
Skillbergetiä ympäröivät merenrantakasviyhteisöt ovat hyvin luonnontilaisia. Arvokkaimmat yhteisöt ovat koillisrannan matalakasvuinen niitty ja hyvin laakean kaakkoisrannan vyöhykkeisen kasvillisuuden ylemmät niityt. Luoteisrannan kasviharvinaisuuksia ovat somersara ja merisara, kaakkoisrannan mainittavimpia lajeja puolestaan hirssisara, hernesara, isorantasappi, hina, jäkki ja nyylähaarikko. Kummankin rantaosuuden kasvistoon kuuluvat mm. käärmeenkieli ja särmäputki, ja niemen muista merenrantakasveista merikaisla, lännenmaarianheinä, luhtalitukka, ruokonata, luhtakastikka ja keltaängelmä ovat täällä poikkeuksellisen runsaita.
Erilaisten rantaniitty- ja luhtatyyppien kirjo on melkoinen, ja osa niityistä on tyyppiä, jota ei juuri muualta Helsingin rannoilta tapaa. --Kohteen luoteispään rinteen kasvillisuus on komeaa kuusikkoista rinnelehtoa, jossa on kolme vanhaa kalkkilouhosta. Kasvistoon kuuluvat mm. louhosten seinien karvakiviyrtti, haurasloikko ja ketonoidanlukko sekä niin louhoksissa kuin metsänpohjalla kasvavat lehtokuusama, ketunlieko, tähtitalvikki, lehtokorte ja tesma.
Rinteen alla kasvillisuus vaihettuu mesiangervolehdon kautta niitty- ja ruokoluhdaksi. Niityllä on Helsingin ainoa luhtakuusion esiintymä; muita niityn lajeja ovat mm. luhtalitukka ja hernesara. Rikas luhtakasvillisuus jatkuu pitkin Porvarinlahden rantaa aina Skillbergetille saakka. Lahden vesikasvisto on poikkeuksellisen runsasta ja rikasta lajeinaan mm. pohjanlumme, tankeakarvalehti, kiehkuraärviä, pyörösätkin, tähkä-ärviä, merinäkinruoho, ahvenvita, merikaisla ja sinikaisla.
ARVOLUOKKA: I (Helsingissä äärimmäisen uhanalainen laji luhtakuusio). Lisäarvoina alueellisesti uhanalaiset lajit ketonoidanlukko, somersara, merinäkinruoho, tähtitalvikki, harajuuri ja kaksi muuta lajia, valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji jäkki, Helsingissä erittäin uhanalaiset lajit soikkokaksikko ja yksi muu laji, Helsingissä vaarantuneet lajit metsämaarianheinä ja imikkä, Helsingissä silmälläpidettävät lajit pitkäpääsara, merisara, hirssisara, keltavuokko, pyörösätkin, pohjanlumme, mesimarja, lehto-orvokki ja metsävirna, Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit ketunlieko, mustakonnanmarja, kevätlinnunherne, lehtokorte, lehtokuusama, lehtotähtimö, näsiä, rantayrtti, hentosuolake, hernesara, isorantasappi, käärmeenkieli ja särmäputki sekä kohteen säilyneisyys, monipuolisuus, kasvillisuustyyppien edustavuus (lehdot, luhta ja vesikasvillisuus), historia (kalkkilouhokset) ja laajuus.
ARVON YLLÄPITO: Sataman rakentaminen on tuhonnut Skillbergetin alueen arvokasta eteläreunaa, mm. lähes kokonaan yhden alueen parhaista lehtokorpilaaksoista. Satamaa oheistoimintoineen ei tule enää tähän suuntaan laajentaa. 1990-luvun alussa Skillbergetin lehdoissa tehtiin liian rankoin menetelmin metsänhakkuita. Alueen mahdollisessa tulevassa hoidossa (ainakin liiallisten kuusten poisto) on käytettävä paljon varovaisempia menetelmiä. Sataman kallioon louhittu ratakuilu ulottuu jo nyt aivan kohteen luoteispään lehtoalueen laitaan ja kiinni alueen suurimpaan kalkkilouhokseen. Ratakuilua ei tule tähän suuntaan enää leventää. Mikäli tämän lehtoalueen läpi halutaan tehdä ulkoiluyhteys Skillbergetin suuntaan, on yhteydestä tehtävä mahdollisimman kevyt ja se on sijoitettava lehdon alaosan nykyisen poluntapaisen paikalle ja edelleen Tryvikin peltoalueen luoteis- ja länsilaitaan.
RAJAUKSEN PÄIVITYS V. 2005: Rajausta on tuntuvasti laajennettu luoteeseen päin liittämällä kohteeseen aiemmat kohteet 39/98 (Porvarinlahti) ja 63/91 (Porvarinlahden kalkkilouhokset ja luhdat). Toisaalta kohteen kaakkoispään rajausta on supistettu poistamalla siitä Vuosaaren sataman rakentamisen tuhoamat eteläosat.
RAJOITUKSET JA SUOSITUKSET: Kasvillisuuden edustavuuden ylläpitämiseksi kulkeminen alueella on suotavaa vain olemassa olevia polkuja pitkin.