Kohteessa on v. 2023 tehty päivityskartoitus, jonka tiedot on tallennettu kohdekuvaukseen.
KUVAUS JA LAJITIEDOT: Melko pieneen kokoonsa (4 ha) nähden Tammakari on kasvillisuudeltaan hämmästyttävän monipuolinen ja sen tien kasvistollisesti rikas (182 putkilokasvilajia). Saaren soraikkoiset nummet sianpuolukka- ja variksenmarjamattoineen sekä keltamataroineen, kalliotuhkapensaineen ja orjanruusuineen ovat erityisen upeita. Kallioista, kivikkoista ja somerikkoista rantavyöhykettä luonnehtivat lukuisat kalliosoistumat ja -allikot sekä kivien välejä ja kallionrakoja värittävä niittykasvillisuus. Luonteeltaan monenkirjavissa allikoissa ja soistumissa kasvavat mm. viiltosara, vesisara, riippasara, mutaluikka, suohorsma, luhtavilla, tupasvilla, ruohokanukka, muurain, isokarpalo, juolukka ja variksenmarja. Rantasoraikkojen kasvistoon kuuluvat rantaputki ja kierumatara; vuonna 1993 pohjoisrannan soraikon rakkolevävallilla tavattiin liuskamaltsa (ei enää 2006 eikä 2023). Pohjoisrannan ulkosaaristolehdossa hipovat helsinkiläistä ulkorajaansa monet lehtokasvit (valkovuokko, haisukurjenpolvi, kyläkellukka, lehtokuusama, nuokkuhelmikkä, koiranheisi). Kohteelle aikaisemmin kirjatuista lajeista ei havaittu vuonna 2023: harmaakynsimö, hentosuolake, hetekaali, lehtoarho, lehtohorsma, liuskamaltsa, merimaltsa, merinätkelmä, mutaluikka, pyöreälehtikihokki, somersara.
ARVOLUOKKA: I. Valtakunnallisesti vaarantunut laji keltamatara. Lisäarvoina Helsingissä erittäin uhanalainen laji liuskamaltsa (läsnä ajoittain, ei havaittu 2023), Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit lehtokuusama, Helsingissä harvinaiset ympäristötyypit ulkosaaristonummi ja -lehto sekä kohteen säilyneisyys ja monipuolisuus.
RAJOITUKSET JA SUOSITUKSET: Luodolla käyntejä tulee välttää lintujen pesimäaikana huhti-heinäkuussa.