KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Pitkäouri on kaunis sekä biotoopeiltaan monipuolinen ja niiden myötä kokoonsa (2 ha) nähden kasvistoltaan rikas luoto (hieman yli 100 putkilokasvilajia). Sen länsi- ja itäpäätä hallitsevat kalliot, keskiosaa puolestaan eteläpuolen merenrantaniitty, ylävimpien osien niityt ja nummet sekä pohjoispuolen sora-, hiekka- ja kivikkorannat. Luotoa värittävät monet yleiset meriluonnon kasvit, mm. runsaat pietaryrtti, ketohanhikki ja suomenlahdennurmikohokki ja valtaisat kurtturuusupensaikot sekä rantatädyke, keto-orvokki, keltakannusruoho, rantaukonnauris, rantakukka, merivirmajuuri, maitohorsma, keltamaite, ruoholaukka, keltamaksaruoho, merisaunio, ranta-alpi, mesiangervo ja isolaukku. Etelärannan edustavalla ulkosaaristotyypin merenrantaniityllä merirannikki muodostaa mahtavia mattoja; niityn lajistoon kuuluvat myös mm. isorantasappi, pikkurantasappi, hentosuolake, suolasolmukki, pohjanlahdensilmäruoho, suomensuolasänkiö ja uutena tulokkaana melkoisen runsas punasavikka. Morsinko kasvaa näyttävänä rintamana pohjoisrannan soravallin huipulla ja siellä täällä muuallakin luodon kasautumisvalleilla. Luodon laella on metsälauhan vallitsema pieni nummi ja sen kaakkoispuolella tuoreempi laajahko heinäkauraniitty. Lakiosien kasvistoon kuuluvat myös mäkikaura ja keltamatara.
ARVOLUOKKA: I (valtakunnallisesti uhanalainen laji keltamatara). Lisäarvoina valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji pikkurantasappi, Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit isorantasappi ja hentosuolake sekä kohteen luonnontilaisuus (aiempi pysyväisluonteinen kesäasutus on häädetty), näyttävyys (tosi värikäs kasvillisuus), monipuolisuus (laaja ympäristökirjo) ja kasvillisuustyyppien edustavuus (etenkin etelärannan luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi merenrantaniitty) ja erikoisuus (metsälauhanummi, heinäkauraniitty).
RAJOITUKSET JA SUOSITUKSET: Luodolla käyntejä tulee välttää lintujen pesimäaikana huhti-heinäkuussa.