KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Tällä Helsingin itäsaariston uloimmalla luodolla on pinta-alaansa (3.2 ha) nähden melkoisen rikas kasvisto (113 putkilokasvilajia) osoituksena monipuolisesta biotooppivalikoimasta. Luodon ulkomuoto on uhkea. Korkean kupolimaisia kallioita lävistää rotkomainen laakso jatkeenaan idässä kapea ja suojaisa lahdenpoukama, joka sallii niin helpon rantautumisen, että luodolla vieraillaan ajoittain vilskeeksi asti. Suojaisten kallionhalkeamien ja -kolojen ansiosta tulevat vielä näin ulkona saaristossa toimeen jopa suursaniaiset hiirenporras, kivikkoalvejuuri, metsäalvejuuri ja isoalvejuuri, joista viimeisenä mainittu muuten puuttuu Helsingin ulkoluodoilta. Luodon kalliosoistumien ja -allikoiden ja niiden laiteiden kasveista ovat harvinaisimpia merisara, somersara ja mietotatar; paikkojen tavallisempaan lajistoon lukeutuvat ruohokanukka, suohorsma, luhtavilla, tupasvilla, hetekaali, suoputki, kurjenjalka, leveäosmankäämi ja juolukka sekä virpa-, tuhka- ja kiiltopaju. Itään työntyvän korkean ja kapean niemen kasvistoon kuuluvat lintuluotoihin erikoistuneet tanskankuirimo ja tahma-ailakki (tosin tällä luodolla pesimälinnusto lienee kovasti vähentynyt suuren kävijämäärän seurauksena). Luodon ketoniityillä kasvaa melko runsaasti keltamataraa.
ARVOLUOKKA: I (valtakunnallisesti uhanalainen laji keltamatara). Lisäarvoina alueellisesti uhanalainen laji somersara, Helsingissä vaarantuneet lajit tanskankuirimo ja mietotatar, Helsingissä silmälläpidettävä laji merisara ja Helsingissä muuten huomionarvoinen laji tahma-ailakki sekä kohteen näyttävyys (etenkin topografia) ja monipuolisuus.