KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Kuninkaansaaren kaakkoisrannalta kohti länttä työntyvän selvärajaisen laakson kapeaa suuta vallitsee lehtomainen kasvillisuus puinaan tervaleppä, hieskoivu, kuusi, vaahtera, pihlaja, haapa, raita ja tuomi, pensainaan koiranheisi, orjanruusu, vadelma, mustaherukka, taikinamarja, korpipaatsama ja jopa kalliotuhkapensas sekä ruohoinaan mm. purtojuuri, sudenmarja, nuokkuhelmikkä ja kalvassara. Ylempänä kasvillisuus vaihettuu laakson pohjoislaidan ja perukan korpisoiksi sekä laakean eteläosan järviruokovaltaiseksi nevaksi ja sen etelä- ja länsipuolen melkoisen laajaksi isovarpurämeeksi. Korpityyppien kirjo ulottuu viljavista neva-, lehto- ja saniaiskorvista kallionkupeen karumpiin metsäkorte- ja kangaskorpiin. Ruokonevalla kasvaa varsin runsaasti suomyrttiä, ja nevan sydämessä on pari pysyvävetistä allikkoa kasveinaan pikkupalpakko, vesikuusi ja isovesiherne. Rämeellä kasvavat runsaan suopursun ohella mm. isokarpalo, muurain, suokukka ja pyöreälehtikihokki. Rämeen eteläpuolen kallion kausivetisen allikon kasvistoon kuuluvat suomyrtti, riippasara, luhtavilla, vesikuusi, mutaluikka, sinikaisla ja kurjenjalka.
ARVOLUOKKA: II (Helsingissä erittäin uhanalainen laji mätässara ja Helsingissä vaarantuneet lajit suokukka, pyöreälehtikihokki ja isovesiherne). Lisäarvoina Helsingissä silmälläpidettävä laji vesikuusi, Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit maariankämmekkä ja raate sekä kohteen luonnontilaisuus, monipuolisuus (suotyyppimosaiikki) ja erikoinen kasvillisuustyyppi ruokoneva.
RAJAUKSEN PÄIVITYS V. 2006: Rajaus on korjattu suokasvillisuuden todellisen laajuuden mukaiseksi.
RAJOITUKSET JA SUOSITUKSET: Kohde sijaitsee sotilasalueella; maihinnousuun ja liikkumiseen tarvitaan erityislupa. Tarpeetonta kulkemista kohteessa on syytä välttää herkästi haavoittuvien kosteikkopintojen takia.