KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Pikku hiljaa maatuvaa entistä Vuosalmea kattaa laajalti aivan avoin, tuuhea luhta- ja luhtaniittykasvillisuus. Pääosin se on hyvin tiheää, lähes pelkästään luhtakastikan vallitsemaa luhtaniittyä, mutta märemmillä kohdin on vielä usein paikoin etenkin kohteen itäosissa isompia ja pienempiä laikkuja aitoa luhtaa valtakasveinaan joko vesisara tai pullosara tahi kurjenjalka ja luhtavilla seassaan pikkumatara. Varsinkin vanhoissa sarkaojissa ja kohteen länsilaiteessa on jopa yhtenäisiä vehkakasvustoja ja muita upottavia luhtatyyppejä, ja kohteen itälaidalla on paikoin luhtaröllin luonnehtimia rahkasammaleisia luhtaniittyalueita. Avonaisia luhtia ja luhtaniittyjä reunustavat moniaalla paju- ja hieskoivuviidat, jotka ovat osin varsin muuntuneita vanhojen ojitusten seurauksena. Itälaidan muuntuneissa viidoissa ja korvissa kasvaa runsaasti mesimarjaa. Itälaidalla puustoon tulee mukaan myös tervaleppä, varsinkin kalliojyrkänteen eteläpuolen puronsuussa, jonka avoimilla kausimärillä pinnoilla viihtyvät lähdetähtimö ja mietotatar. Kohteen läpäisee pitkittäin Broändan puron ojaksi kaiveltu yläjuoksu. Kohteen pohjoispäässä sitä reunustaa hieskoivuluhta, jonka kasvistoon kuuluu Helsingissä hyvin harvinainen korpialvejuuri. - Kohteen runsaasta kosteikkokasvilajistosta mainittakoon edellä sanottujen lisäksi rantayrtti, luhtatähtimö, pikkupalpakko, haarapalpakko, luhtatädyke, käenkukka, terttualpi, suoputki, punakoiso ja metsätähtimö.
ARVOLUOKKA: II (Helsingissä erittäin uhanalainen laji korpialvejuuri ja Helsingissä vaarantuneet lajit pikkumatara ja mietotatar sekä Helsingissä harvinainen ympäristötyyppi laaja, avoin luhtaniitty- ja luhta-alue). Lisäarvoina Helsingissä silmälläpidettävät lajit mesimarja ja lähdetähtimö, Helsingissä muuten huomionarvoinen laji rantayrtti sekä kohteen säilyneisyys (kuivatuksista huolimatta), näyttävyys (komea avoin kosteikkoalue), kasvillisuustyyppien edustavuus (etenkin luhta- ja luhtaniittytyypit) ja laajuus.
RAJAUKSEN PÄIVITYS V. 2006: Rajausta on supistettu poistamalla länsilaidan pohjoisosasta peltoniittyä ja länsilaidan eteläosasta ojitusten vuoksi voimakkaimmin muuntuneita hieskoivikoita. V. 2012 rajauksesta poistettu Kallvikintien alle jäänyt osa.
RAJOITUKSET JA SUOSITUKSET: Osa kohteesta on luonnonsuojelualuetta rajoitussäännöksineen.