Ohjeita

Helsingin kaupungin paikkatietohakemisto

Paikkatietohakemisto on sivusto, johon kerätään metatiedot eli kuvailutiedot julkisista Helsingin kaupungin ylläpitämistä paikkatietoaineistoista ja palveluista.
Paikkatietohakemistossa on esitelty myös joitakin seudullisia aineistoja.

Tietojen ylläpito

Metatietoja ylläpitää ja tiedon oikeellisuudesta vastaa ensi sijassa tiedon tuottaja. Paikkatietohakemiston teknisestä ylläpidosta ja toiminnasta vastaa kaupunkiympäristötoimialan hallinto- ja tukipalveluiden tiedonhallinnan kehitysyksikkö.

Metatietojen selailu

Eri aineistojen metatietoihin pääsee tutustumaan valitsemalla ("klikkaamalla") aineiston nimeä aineistolistasta.

Sivun oikeassa ylälaidassa löytyy haku-toiminto jonka avulla voi hakea metatietoja aineiston nimen (suomi, ruotsi, englanti) tai avainsanojen avulla.

Esimerkki: haetaan paikkatietoaineistoja hakusanalla "puisto", kirjoitetaan hakukenttään ja painetaan etsi

Hakutulos hakusanalla puisto

Hakusana tulostaa näyttöön kaikki ne paikkatietoaineistot, joiden otsikossa tai avainsanastolistassa esiintyy sana "puisto". Vaikka yhdenkään löytyneen paikkatietoaineiston otsikossa ei ole sanaa "puisto", niin kunkin oheisen listan avainsanoista löytyy. Seuraavassa kuvassa nähdään esimerkkinä aluesuunnitelmat -aineiston tiedot on otettu esiin ja kun tarkastellaan avainsanalistaa, huomataan, että sana "puisto" (tai puistot) on mukana.

Avainsanat


Tämä ohje-tiedosto löytyy sivun ylälaidan Ohje -linkin kautta. Sivun alalaidassa puolestaan löytyy linkit tietoja sivusta-tiedostoon sekä Helsingin kaupungin palautesivuun. Palautteen kautta voi esittää toivomuksia sivuston ylläpitäjille sekä tiedottaa puutteellisista tiedoista.

RSS-syöte

Paikkatietohakemistossa on mahdollisuus tilata sivun sisältö RSS-syötteen avulla. RSS-syötteen voi tilata sivun ylälaidan linkin kautta.

Metatietojen kuvaus

Metatieto (metadata, liitännäistieto, kuvailutieto) on tietoa tiedosta, eli kuvailevaa ja määrittävää tietoa jostakin tietovarannosta tai sisältöyksiköstä. Helsingin paikkatietohakemistossa on soveltuvin osin otettu huomioon EU:n Inspire-direktiivin sekä JHS-158 suosituksen (Paikkatiedon metatiedot) asettamat vaatimukset.

Paikkatietohakemistossa esitetyt metatiedot:

Metatiedon otsikko metatiedon kuvaus/selitys
nimi suomeksi Paikkatietoaineiston suomenkielinen nimi

nimi ruotsiksi Paikkatietoaineiston ruotsinkielinen nimi.

nimi englanniksi Paikkatietoaineiston englanninkielinen nimi.

kuvaus Paikkatietoaineiston lyhyt kuvaus

mittakaava Paikkatietoaineiston mittakaava (esim. 1:500, 1:10 000).

Mittakaava on esitetty, jos aineistolla on selkeästi määritelty mittakaava, jossa sitä ylläpidetään.

Mittakaava kuvaa kartalla esitetyn kohteen ja maastossa sijaitsevan kohteen kokoeroa eli mittakaavaeroa. Esimerkiksi mittakaava 1:100 tarkoittaa että kartalla esitetty matkan pituus 1 cm vastaa 1 metriä maastossa.

erotuskyky Paikkatietoaineiston erotuskyky kuvaa aineiston sijainnillista yksityiskohtaisuutta. Erotuskyky kuvaa omalla tavallaan aineiston mittakaavaa.

Erotuskyvyllä tarkoitetaan sitä esitystarkkuutta, jossa aineistoa ylläpidetään tai jossa sitä tulee tarkastella. Esim. ilmakuvien yhteydessä erotuskyky ilmaisee kuvaustarkkuutta (esim. pikseliä senttimetriä kohden) tai Kantakartan kohdalla aineiston erotuskyky perustuu maastomittausten mittaustarkkuuteen. Toisaalta esimerkiksi Opaskartta perustuu Kantakartan aineistoon, mutta karttatuotteena se on voimakkaasti yleistetty, jolloin se ei enää vastaa alkuperäisen aineiston erotuskykyä.

Kaupunkimittauksen Kantakartan maastomittauksissa noudatetaan mittaustarkkuutta, jossa kunkin kohteen sijainti maastossa on merkitty 5 cm - 25 cm tarkkuudella paikkatietoaineistoon (ylläpitomittakaava 1:500). Toisaalta Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan sijaintitietojen tarkkuus vastaa mittakaavaa 1:5 000 - 1:10 000.

koordinaatisto Paikkatietoaineistossa käytetty koordinaattijärjestelmä.

Merkintää käytetään silloin, kun aineisto on sidottu tasokoordinaatistoon.

Helsingin kaupunki on siirtynyt käyttämään ETRS-GK25 tasokoordinaatistoa ja N2000-korkeusjärjestelmää joulukuussa 2012.

ETRS-GK25-tasokoordinaatisto perustuu ETRS-GK-tasokoordinaatistoihin, keskimeridiaani on 25 astetta, ja se asettuu Helsingissä Kulosaaren ja Mustikkamaan kautta kulkevalle linjalle. ETRS-GK25 tasokoordinaatisto tekee mahdolliseksi millimetrien tarkan kaava- ja rakennussuunnittelun Helsingin alueella. Matemaattiset muunnokset ja vertailut muihin tasokoordinaatistoihin tarkentuvat ja helpottuvat.

Kaupunkimittauksen aineistot oli aikaisemmin sidottu Helsingin erilliskoordinaatistoon. Helsingin erilliskoordinaatisto on yksi Suomen vanhimmista koordinaattijärjestelmistä. Se on ns. paikallinen koordinaattijärjestelmä, joka on luotu 1920-luvulla. Helsinki koordinaatiston alkuperäinen origo määriteltiin sijaitsemaan Kallion kirkon kirkontornin ristin kohdalla. Myöhemmin siirryttäessä sähköiseen aineistojen ylläpitoon origo siirrettiin sijaitsemaan Suomenlahdella.

Kallion kirkon tasokoordinaatit ovat ETRS-GK25-tasokoordinaatistossa 6 674 588 (N, pohjoiseen) ja 25 497 190 (E, itään). Helsingin erilliskoordinaatistossa ne ovat 20 000 (pohjoiseen) ja 50 000 (itään). Vastaavat maantieteelliset koordinaatit valtakunnallisessa ETRS89 (suomalaisen realisaation nimeksi on annettu EUREF-FIN) koordinaattijärjestelmässä ovat 60.18413 (pohjoiseen) ja 24.94935 (itään).

Kaupunkimittaus muuntaa aineistoja eri koordinaattijärjestelmiin erillisestä tilauksesta.

vaihtoehtoinen koordinaatisto Paikkatietoaineistossa käytetty vaihtoehtoinen koordinaattijärjestelmä, mikäli sellainen on olemassa.

korkeusjärjestelmä Paikkatietoaineiston korkeusjärjestelmä. Merkitään, mikäli aineisto sisältää korkeustietoja.

Kartoilla korkeudet ilmaistaan usein metreinä merenpinnasta. Jotta eri aineistojen korkeuksia voidaan verrata toisiinsa, tulee tuntea se korkeusjärjestelmä, johon korkeudet on sidottu.

Helsingin kaupunki on siirtynyt käyttämään ETRS-GK25 tasokoordinaatistoa ja N2000-korkeusjärjestelmää joulukuussa 2012.

N2000 korkeusjärjestelmä on luotu yhteiseurooppalaisen järjestelmän mukaiseksi ja se perustuu kolmanteen tarkkavaaitukseen (1978-2006). Kolmannen tarkkavaaituksen linjaston pituus Suomessa on yli 9 000 km ja kiintopisteitä on noin 6 000. Se on suomalainen sovellus eurooppalaisesta korkeusjärjestelmästä, jonka nollapiste sijaitsee Amsterdamissa (NAP eli Normaal Amsterdam Peil).

Kaupunkimittauksen aineistot oli aikaisemmin sidottu NN korkeusjärjestelmään ("normaalinolla"). NN-järjestelmä perustuu vuosien 1892-1910 tarkkavaaitukseen. Se on ensimmäinen valtakunnallinen korkeusjärjestelmä. Muita yleisesti käytettyjä valtakunnallisia järjestelmiä on N43 ja N60 sekä uusimpana N2000.

NN-järjestelmän korkeusluvut ovat Helsingissä 30,5 cm pienempiä kuin valtakunnallisessa N2000-järjestelmässä.

Muunnoskaavat: N2000 = NN + 305 mm; NN = N2000 - 305 mm; N60 = N2000 - 255 mm (25,5 cm).

Helsingin kaupungin ylläpitämät korkeustiedot perustuvat kaupunkimittauksen ylläpitämään koko kaupungin alueen kattavaan pisteverkkoon. Korkeustiedot on mitattu millimetrin tarkkuudella ja niistä muodostuu hyvin tarkka kuva maa-alueen korkeuseroista Helsingissä. Viime vuosina Helsinki on teettänyt ilmasta suoritettuja laserkeilauksia koko kaupungin alueelta. Pisteverkon sekä laserkeilauksien avulla on voitu luoda hyvin tarkka korkeusmalli koko kaupungin alueelta.

Kaupunkimittauspalveluilla on valmiudet muuntaa aineistoja eri korkeusjärjestelmiin erillisestä tilauksesta.

alueellinen kattavuus Paikkatietoaineiston alueellinen kattavuus.

käyttötarkoitus Paikkatietoaineiston käyttötarkoitus. Lyhyt kuvaus siitä, minkälaisiin erilaisiin tehtäviin aineistoa voidaan käyttää.

jakelutapa Paikkatietoaineiston jakelutapa. Lyhyt kuvaus siitä, mistä aineiston saa käyttöönsä.

tallennusmuoto Paikkatietoaineiston tallennusmuoto. Ilmaisee sen tiedostomuodon, jossa aineistoa ylläpidetään.

Kaupunkimittauksen aineistoja ylläpidetään pääsääntöisesti Bentley MicroStation ohjelmalla Dgn-tiedostomuodossa. Kaupunkimittauspalveluilla on valmiudet muuntaa aineistoja eri tiedostomuotoihin asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

vakioitu tuloste Paikkatietoaineiston vakioitu tulostemuoto, mikäli tällainen on olemassa.

Esimerkiksi Kiinteistökartta on Kantakarttaan perustuva karttatuote, josta tuotetaan joka toinen vuosi painettava karttakirja A4- ja A3-koossa.

käyttöehdot Paikkatietoaineiston käyttöehdot. Lyhyt kuvaus siitä, millä ehdoilla aineiston saa käyttöönsä.

julkinen saatavuus Paikkatietoaineiston julkinen saatavuus. Maininta siitä, onko aineisto julkisesti saatavilla vai onko sen käyttöä rajoitettu.

Kunnilla on vastuullaan monia sellaisia viranomaistehtäviä, joiden puitteissa kuntaorganisaatio saa myös salassa pidettävää tietoa käyttöönsä. Tällaisten tietojen välittäminen kuntaorganisaation ulkopuolelle on aina säädeltyä ja luvanvaraista.

hinta Paikkatietoaineiston hintatiedot, mikäli sellaisia on määritelty. Voidaan myös viitata käytössä olevaan hinnastoon tai muuhun tietolähteeseen, josta hinnan saa tietoonsa.

ylläpitävä organisaatio Paikkatietoaineistoa ylläpitävä organisaatio.

vastuutaho Paikkatietoaineiston omistava organisaatio.

Joissakin tapauksissa aineiston omistava organisaatio voi olla eri organisaatio kuin aineistoa ylläpitävä taho.

aineiston julkaisupäivämäärä Päivämäärä jolloin aineisto on julkaistu.

ylläpitotiheys Ylläpitotiheys kertoo kuinka usein ja millä aikaväleillä aineistoa päivitetään.

ajantasaisuus Paikkatietoaineiston tiedon ajantasaisuus. Ilmaisee miten usein aineiston tietoja päivitetään.

ajantasaisuuspäivämäärä Päivämäärä jolloin aineistoa on viimeksi päivitetty.

historiatieto Lyhyt kuvaus paikkatietoaineiston historiasta.

Sisältää tietoja siitä, kenen toimesta ja mistä lähtien aineistoa on ryhdytty ylläpitämään. Historiatietoon voidaan myös sisällyttää kuvaus aineiston laadintaprosessista sekä kuvaus aineiston laadusta.

ylläpitomenetelmät Lyhyt kuvaus niistä menetelmistä, joilla paikkatietoaineistoa ylläpidetään. Voidaan esimerkiksi kirjata tietokone-ohjelma, jolla aineistoa ylläpidetään.

tietolähde Lyhyt kuvaus paikkatietoaineiston alkuperäisistä tietolahteistä.

tiedonkeruumenetelmä Lyhyt kuvaus niistä menetelmistä, joiden avulla paikkatietoaineiston sisältämät tiedot on kerätty. Esimerkiksi Kantakartta perustuu kenttämittauksiin sekä ilmakuvauksien ja laserkeilauksien avulla tapahtuvaan kaukokartoitukseen.

tiedonkeruutila Paikkatietoaineiston tiedon keräyksen tilanne. Ilmaisee onko aineiston keräys vielä kesken vai onko tiedot jo kertaalleen kerätty koko aineiston edellyttämässä laajuudessa.

yhteyshenkilö Yhteyshenkilön yhteystiedot. Yhteyshenkilö on henkilö, jolta saadaan tarvittaessa lisätietoja tietystä paikkatietoaineistosta.

yhteyshenkilö 2 Paikkatietoaineiston toinen yhteyshenkilö, mikäli ensisijainen yhteyshenkilö ei ole tavoitettavissa.

resurssin tyyppi Resurssin tyyppi kertoo minkä tyyppisestä palvelusta on kyse. Inspire-direktiivin edellyttämä tieto.
liitännäisresurssi Liitännäisresurssi kertoo onko kyseessä liitännäisresurssi. Inspire-direktiivin edellyttämä tieto.
paikkatietopalvelutyyppi Paikkatietopalvelutyyppi kertoo sen tyypin, mistä palvelussa on kyse. Inspire-direktiivin edellyttämä tieto.
teema Paikkatietoaineiston teema. Teemaa voidaan hyödyntää etsittäessä tiettyjä aihepiirejä kuvaavia aineistoja.

Käytettävissä seuraavat teemat:
1 - (ei teemaa)
2 Kiinteistöt
3 Paikannus
4 Tilastot
5 Luonto
6 Liikenne
7 Aluesuunnittelu

teema 2 Paikkatietoaineiston teema 2. Teemaa voidaan hyödyntää etsittäessä tiettyjä aihepiirejä kuvaavia aineistoja.

aiheluokka Paikkatietoaineiston aiheluokka. Aiheluokkaa voidaan hyödyntää etsittäessä tiettyjä aiheluokkia kattavia aineistoja.

Seuraavat aiheluokat ovat käytettävissä:

1 - (Ei ole aiheluokkaa)
2 Maatalous
3 Eläin- ja kasvikunta
4 Rajat
5 Ilmastotiede / meteorologia / ilmakehä
6 Talous
7 Korkeus
8 Ympäristö
9 Geotieteet
10 Terveys
11 Kuvat / peruskartat / maanpeite
12 Tiedustelu / puolustus
13 Sisävedet
14 Sijainti
15 Valtameret
16 Aluesuunnittelu / kiinteistöjärjestelmä
17 Yhteiskunta
18 Rakennelma
19 Liikenne
20 Johtoverkot / viestintä
21 Seutuyhteistyö
22 Pääkaupunkiseutu

aiheluokka 2 Paikkatietoaineiston aiheluokka 2. Aiheluokkaa voidaan hyödyntää etsittäessä tiettyjä aiheluokkia kattavia aineistoja.

aiheluokka 3 Paikkatietoaineiston aiheluokka 3. Aiheluokkaa voidaan hyödyntää etsittäessä tiettyjä aiheluokkia kattavia aineistoja.

inspire-tunnus Paikkatietoaineistolle myönnetty inspire-tunnus.

Tunnuksia myöntää Suomen inspire-sihteeristö. Inspire-tunnus on haettu ainoastaan niille paikkatietoaineistoille, joita kuntien inspire-velvoitteet koskevat.

Inspire-direktiivi (Infrastructure for Spatial Information in Europe) on EU:n säätämä direktiivi, jonka avulla EU:n alueelle luodaan yhteinen paikkatietoinfrastruktuuri (ks. paikkatietoikkuna.fi).

avainsanat Paikkatietoaineistoa kuvaavia avainsanoja. Avainsanoja voidaan hyödyntää hakutoimintojen apuna.

avainsanat (GEMET) Inspire-direktiivin edellyttämä tieto.

julkaisuajankohta Aineiston julkaisuajankohta. Inspire-direktiivin edellyttämä tieto.

aineiston päivityspäivämäärä Aineiston päivityspäivämäärä. Inspire-direktiivin edellyttämä tieto.

sääntöjenmukaisuus Inspire-direktiivin edellyttämä tieto.

Metadatan vastuutaho Paikkatietoaineiston metatiedoista vastaava taho.

verkko-osoite Internet-osoite, jonka kautta aineistoon pääsee tutustumaan tarkemmin.

päivämäärä Päivämäärä, jolloin paikkatietoaineistoa kuvaavat metatiedot on päivitetty.

muut tiedot Kenttään kirjataan mahdollisia muita tarpeellisia tietoja.

  Sivun ylläpito: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö | Saavutettavuusseloste | Palaute