| nimi suomeksi | Helsingin luonto - Kääpäalueet ja orvakka-alueet |
| nimi ruotsiksi | |
| nimi englanniksi | |
| kuvaus | Kohdeluokka käsittää vuonna 2011, 2014, 2015, 2018-2019 ja 2021 tehdyissä kääpäselvityksissä rajatut kohteet. Lisäksi mukana on v. 2011 orvakkaselvityksessä rajatut kohteet. Kääpäselvitykset teki Keijo Savola ja orvakkaselvityksen Otto Miettinen. Selvityksistä on tehty alempana mainitut julkaisut.
SELVITYKSET 2011, 2014, 2014, 2018-2019, 2021:
Keijo Savola: Helsingin metsien kääpäselvitys 2011. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2012 (https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-05-12.pdf).
Otto Miettinen: Orvakkaselvitys Veräjämäen, Patolan ja Talin alueilla 2011. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2012. (https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-06-12.pdf)
Keijo Savola: Helsingin metsien kääpäselvityksen täydennys 2014. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2015 (https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-01-15.pdf)
Vuoden 2014 selvitysaineistoon kuuluu myös seuraavissa raporteissa rajatut lahottajalajistoltaan arvokkaat alueet:
- Kivinokan pohjoisen metsäalueen kääpä- ja orvakkainventointi 2006-2007. Sami Kiema ja Reima Saarenoksa 2009. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2009.
- Pornaistenniemen käävät ja orvakat sekä niiden suojeluarvo. Sami Kiema ja Reima Saarenonksa 2006. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2006
Keijo Savola: Helsingin Haltialan metsien kääpäselvitys 2015. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2016 (https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-03-16.pdf)
Keijo Savola: Helsingin kääpäselvitys 2018-2019. Kaupunkiympäristön julkaisuja 3/2021 (https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-03-21.pdf)
Keijo Savola, Ilya Viner ja Otto Miettinen: Helsingin metsien kääpäselvitys 2021 - loppuraportti 1.2.2022. Julkaisematon
Käävät edistävät luonnon monimuotoisuutta. Puuaineista lahottaessaan ne muodostavat elinympäristöä muille lajeille ja vapauttavat ravinteita muiden eliöiden käyttöön. Käävät toimivat myös metsän tilan indikaattoreina, ja osa kääpälajeista on uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia. Runsain ja monipuolisin kääpälajisto on alueilla, joilla on runsaasti kuollutta puuainesta.
Selvitysten tavoitteena oli parantaa tietämystä Helsingin metsien merkityksestä kääpälajiston suojelulle sekä auttaa määrittelemään tärkeitä kääpäalueita kaupungin Luontotietojärjestelmään. Kääpien lisäksi selvityksissä kiinnitettiin huomiota eräiden muiden ekologialtaan kääpiin rinnastuvien vaateliaiden lahottajasienten esiintymiseen.
Selvityksissä on rajattu arvokkaat kääpäkohteet, jotka on arvotettu luokkiin I-III (I arvokkain). Selvityksissä on havaittu uhanalaisia ja harvinaisia lajeja.
Selvitysten perusteella vahvistui käsitys siitä, että Helsingin lahopuustoisilla virkistysmetsillä on parhaimmillaan jopa valtakunnallista merkitystä eteläisen kääpälajiston suojelun kannalta. Kaikilla selvitysalueilla elää vaateliasta lahottajasienilajistoa, joka hyötyisi alueiden säilyttämisestä mahdollisimman luonnontilaisina ja sitä kautta tapahtuvasta lahopuuston lisääntymisestä ja monipuolistumisesta. Alueiden arvoja on mahdollista ottaa huomioon myös jättämällä maastoon maalahopuina niitä puita, joita katsotaan tarpeelliseksi kaataa esimerkiksi ulkoilureittien varsilta. Osa alueista on luontoarvoiltaan niin merkittäviä, että niiden suojelu lakisääteisinä suojelualueina olisi hyvin perusteltua.
Helsingissä on edelleenkin joukko runsaslahopuustoisia, kääpälajistoltaan selvittämättömiä metsiä, joista saattaisi löytyä uhanalaista ja harvinaista lajistoa.
ORVAKKASELVITYS 2011
Orvakkalajistoselvitys Veräjämäen, Patolan ja Talin alueilla 2011 (http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-06-12.pdf).
Tiivistelmä:
Orvakat on sieniryhmä, joka on ekologialtaan hyvin samankaltainen kääpien kanssa, mutta myös joitain painotuseroja ryhmien väliltä löytyy. Orvakkalajisto on pieniläpimittaisessa puuaineksessa, kuten oksissa, lahottajayhteisöjä dominoivaa ja suhteellisesti ottaen lajirikkaampaa. Toinen merkittävä ero liittyy siihen, että orvakat ovat lehtipuiden lahottajina suhteellisesti ottaen merkittävämmässä asemassa, kun taas kääpälajisto on erityisen hallitsevassa asemassa havupuiden lahottajana. Näistä kahdesta piirteestä johtuen orvakat voivat täydentää kuvaa lahottajalajistosta erityisesti lehtipuuvaltaisissa metsissä ja lehtoryteiköissä, joissa pieniläpimittaista lahopuuta syntyy paljon.
Selvityksen perusteella rajattiin neljä orvakkalajistoltaan erityisen arvokasta aluetta. Lisäksi rajattiin yksi potentiaalisesti arvokas alue, jossa tehtiin vain hajahavaintoja. Inventoinneissa löytyneen orvakkalajiston perusteella voi todeta kullakin inventointialueista olevan selvää merkitystä vaateliaan lehtolajiston säilymisen kannalta. Alueet ovat riittävän homogeenisiä karttaliitteissä rajattujen alueiden sisällä, jotta nyt löydetyn lajiston voi olettaa indikoivan koko rajausten sisäistä aluetta. Siten karttaliitteessä rajatuille alueille on mahdollista antaa hoitosuosituksia inventoinnin perusteella. Inventoinnin rajallinen kattavuus ei kuitenkaan anna mahdollisuutta arvioida kunkin inventointialueen sisällä vaateliaan lajiston kannalta parhaita kohtia.
Alueiden laatu vaateliaan orvakkalajiston kannalta paranee, jos alueilla pidättäydytään metsänhoitotoimenpiteistä mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti tämä koskee vanhoja ränsistyviä puita ja "pusikoiden" raivausta. Isot ränsistyvät puuyksilöt tuottavat runsaasti pieniläpimittaista lahopuuta maahan putoavien kuolleiden oksien ja haarojen muodossa. Raita-, leppä- ja koivupökkelöt ovat jo seisoessaan runsaita orvakoiden kasvualustoja. Kaatuessaan niistä tulee maapuita, joilla puolestaan on oma lajistonsa. |
| mittakaava | |
| erotuskyky | |
| koordinaatisto | Ei määritelty |
| vaihtoehtoinen koordinaatisto | Ei määritelty |
| korkeusjärjestelmä | Ei määritelty |
| alueellinen kattavuus | Aineisto ei ole kattava, vaan selvitykset on tehty vain tietyiltä alueilta. |
| käyttötarkoitus | Helsingin arvokkaiden kääpä- ja orvakkakohteiden osoittaminen, paikantaminen ja kuvailu. |
| jakelutapa | |
| tallennusmuoto | |
| vakioitu tuloste | |
| käyttöehdot | |
| julkinen saatavuus | julkista saatavuutta ei rajoitettu |
| hinta | |
| ylläpitävä organisaatio | Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Ympäristöpalvelut, Ympäristönsuojeluyksikkö |
| omistava organisaatio | |
| aineiston julkaisupäivämäärä | Selvitykset on tehty vuosina 2011, 2014, 2015 (Haltiala) ja 2018-2019 ja 2021. Osa havainnoista aikaisemmilta vuosilta (erityisesti Kivinokka ja Pornaistenniemi). |
| ylläpitotiheys | |
| ajantasaisuus | |
| ajantasaisuuspäivämäärä | |
| historiatieto | |
| ylläpitomenetelmat | |
| tietolähde | |
| tiedonkeruumenetelmä | |
| tiedonkeruuvaihe | |
| tiedonkeruutila | Kesken |
| yhteyshenkilö 1 | Sanna Elijoki (Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Ympäristöpalvelut, Ympäristönsuojeluyksikkö) |
| yhteyshenkilö 2 | (Ei määritettyä yhteyshenkilöä) (-) |
| resurssin tyyppi | Paikkatietoaineisto |
| liitännäisresurssi | |
| paikkatietopalvelutyyppi | Hakupalvelu |
| teema 1 | Ei teemaa |
| teema 2 | Ei teemaa |
| aiheluokka 1 | Ei aiheluokkaa määritetty |
| aiheluokka 2 | Ei aiheluokkaa määritetty |
| aiheluokka 3 | Ei aiheluokkaa määritetty |
| inspire-tunnus | |
| avainsanat | kääpä, orvakka, Helsinki, luonto, luonnon monimuotoisuus |
| avainsanat (GEMET) | |
| julkaisuajankohta | |
| aineiston päivityspäivämäärä | |
| sääntöjenmukaisuus | |
| metadatan vastuutaho | Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Ympäristöpalvelut, Ympäristönsuojeluyksikkö |
| verkko-osoite | https://www.hel.fi/luontotieto |
| metatietojen päivitys | 21.7.2022 13.08.43 |
| muut tiedot | |
|
RSS-syöte 
|