| Kuvaus | Helsingin merialueen vedenalaisen luonnon potentiaalisten arvokeskittymien paikantaminen perustuu Suomen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) puitteissa kerättyihin aineistoihin 2004-2020 ja näiden pohjalta Zonation-ohjelmistolla (Moilanen ym. 2005, 2011, Lehtomäki ja Moilanen 2013) tehtyihin koko Suomen kattaviin analyyseihin ja niiden tarkennuksiin pääkaupunkiseudun merialueelle (Virtanen ym. 2018, Virtanen ym. julkaisematon). VELMU-aineistoja voi tarkastella karttapalvelussa https://paikkatieto.ymparisto.fi/VELMU
Tällä karttatasolla esitetään Zonation-analyysin tuottamat prioriteettiarvot 0,95-1 ((= pääkaupunkiseudun merialueen arvokkain 5%), eli ne alueet jotka edustavat vedenalaisen luonnon todennäköisesti kaikkein biologisesti monimuotoisimpia, harvinaisimpia, uhanalaisimpia tai muutoin ekologisesti merkittävimpiä ja täten arvokkaimpia alueita.
Arvokeskittymäkohteille on lisätty 25 m puskurivyöhyke.
Alueiden käytön suunnittelun yhteydessä, mikäli jokin potentiaalisista arvoalueista on suunnittelualueen sisällä, tulee erikseen selvittää mitkä tekijät nostavat alueen Zonation-arvoa (ottamalla yhteyttä yhteyshenkilöön). Näin alueen ominaisuudet voidaan mahdollisimman hyvin huomioida alueen suunnittelussa ja kehittämisessä. Vaikka mallinnustulos huomioi myös alueen ihmispaineet, nousevat jotkin voimakkaan ihmispaineen alla olevat alueet (esim. satamat) arvokkaiksi johtuen alueiden muuten potentiaalisesta sopivuudesta korkeille luontoarvoille. Alueiden esiintyminen paineen alla olevilla alueilla viittaa monimutkaisen mallinnuksen tulosten epävarmuuksiin ja/tai alueiden mahdollisiin ominaisuuksiin, jotka tukisivat korkeita luontoarvoja tilanteissa joissa alueella ei esiintyisi ihmispaineita
Analyysiä on tarkennettu vuonna 2022 tuotetulla paikallisesti ekologisesti merkittävien vedenalaisten meriluontoalueiden (PEMMA) Paikkatietovipusen karttatasolla, jossa ekologisesti merkittävimmät alueet ovat rajattu havaintoihin perustuen.
Zonation yhdistää systemaattisesti paikkaan sidottua tietoa lajien, elinympäristöjen tai ekosysteemipalveluiden (ns. biodiversiteettipiirteiden) esiintymisestä ja näihin kohdistuvista uhista. Näiden lisäksi Zonation pystyy hyödyntämään tietoa kytkeytyvyydestä, epävarmuuksista, ja suojelutoimien vaikutuksista ja kustannuksista. Analyysien avulla voidaan paikallistaa luontoarvoiltaan arvokkaita alueita, ja vastaavasti vähemmän arvokkaita alueita, joiden käyttö aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa luontoarvoille. Zonation tuottaa tasapainotetun (spatiaalisen) ratkaisun, nk. prioriteettijärjestyksen, useiden eri tekijöiden pohjalta, tuottaen prioriteettiarvot huonoimmasta parhaimpaan (skaalalla 0-1) koko maisemalle. Helsingin edustan analyysi on tuotettu pikselikoolla 20 x 20 m uudella Zonation 5 kehitysversiolla (Moilanen ym. käsikirjoitus).
Helsingin merialueen analyysissä on käytetty syötetietoina:
1) lajien esiintymistodennäköisyysmalleja (n=230) perustuen pääasiassa vuosien 2004-2020 VELMUn havaintoaineistoihin perustuen, nojaten Virtanen ym. (2018) menetelmään (selkärangattomat, putkilokasvit, levät, vesisammalet).
2) luontodirektiivin ”mereisiä” luontotyyppejä (liite I): vedenalaiset hiekkasärkät (1110), riutat (1170), jokisuistot (1130), kapeat murtovesilahdet (1650), laajat matalat lahdet (1160), rannikon laguunit (1150), sekä vedenalaiset osat luontotyypeistä harjusaaret (1610) ja ulkosaariston luodot ja saaret (1620). Luontotyyppien aineistot perustuvat vuoden 2019 luontodirektiivin raportoituihin aineistoihin. Riutat ja hiekkasärkät perustuvat mallinnukseen (Kaskela & Rinne 2018), ja muut luontotyypit asiantuntijatietoon (Naumann ym. 2020).
3) uhanalaisten luontotyyppien esiintymistodennäköisyysmallit (ks. Virtanen ym. 2018) perustuen vuoden 2018 luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (Kontula ja Raunio 2018). Luontotyyppien jako noudattelee HELCOM:n vedenalaisten biotooppien ja habitaattien luokittelujärjestelmää (HELCOM 2013).
4) kalojen (kuha, ahven, kuore) lisääntymisalueet (Kallasvuo ym. 2017)
5) ilmakuvilta tunnistettuja (Kuismanen & Husa 2020; Sahla ym. 2020), ja ympäristöviranomaisille raportoituja ihmistoimintoja (satama-alueet, väyläalueet, merenalaiset putket ja kaapelit, läjitysalueet, ruoppaukset, rakennettu rantaviiva ja muut rakenteet ja ravinteiden pistekuormituslähteet) ja niistä asiantuntijatyönä tunnistettuja ja arvioituja negatiivisia vaikutuksia luontotyyppi- ja lajikohtaisesti (Virtanen ym. julkaisematon).
Tuotettu prioriteettiarvo kuvaa vedenalaisia luontoarvoja monimuotoisuuden, harvinaisuuden sekä uhanalaisuuden kannalta, jolloin jokainen biodiversiteettipiirre saa painoarvon 1, ja jokainen uhanalainen piirre suuremman painokertoimen uhanalaisuusluokituksen perusteella. Huomioidut luokat ovat NT (silmälläpidettävät), VU (vaarantuneet), ja EN (erittäin uhanalaiset) (luokan CR-äärimmäisen uhanalainen lajeja ei esiinny alueella). Tämän lisäksi analyysissä huomioitiin myös vieraslajit negatiivisella painoarvolla (-1). Ihmistoiminnoista aiheutuvat vaikutukset huomioitiin kahdella tasolla: vaikutukset, jotka aiheuttavat elinympäristön katoamisen, ja vaikutukset, jotka aiheuttavat häiriötä lajeille ja luontotyypeille. Tällä karttatasolla esitetään prioriteettiarvot 0,95-1, eli ne alueet jotka edustavat vedenalaisen luonnon todennäköisesti kaikkein biologisesti monimuotoisimpia, harvinaisia, uhanalaisia ja täten arvokkaimpia alueita. Analyysissä on leikattu pois se osa aineistosta, jossa esiintymistodennäköisyydet laskentapikselissä tietyille lajeille tai luontotyypeille on ollut alle 50 %.
Viitteet:
HELCOM HUB – Technical Report on the HELCOM Underwater Biotope and habitat classifi cation. Balt. Sea Environ. Proc. No. 139
Kallasvuo, M., Vanhatalo, J. ja Veneranta, L. (2017). Modeling the spatial distribution of larval fish abundance provides essential information for management. Can. J. Fish. Aquat.Sci. 74:636-649. dx.doi.org/10.1139/cjfas-2016-0008
Kaskela A, Rinne H. Vedenalaisten Natura -luontotyyppien mallinnus Suomen merialueella. Tutkimustyöraportti. Geologian tutkimuskeskus; 2018.
Kontula T, Raunio A, editors. Threatened Habitat Types in Finland 2018. Red List of Habitats – Results and Basis for Assessment. : Finnish Environment Institute and Ministry of the Environment, Helsinki.; 2019.
Kuismanen, L., Husa, S. M. 2020. Ilmakuvakartoitus ihmispaineista Ahvenanmaan rannikon merialueella. Suomen ympäristökeskus SYKE & Ahvenanmaan maakunnan hallitus
Lehtomaki, J. ja Moilanen, A. (2013). Methods and workflow for spatial conservation prioritization using Zonation. Environ. Modell. Softw. 47, 128–137. doi: 10.1016/j.envsoft.2013.05.001
Moilanen, A., Franco, A. M. A., Early, R. I., Fox, R., Wintle, B. ja Thomas, C. D. (2005). Prioritizing multiple-use landscapes for conservation: methods for large multi-species planning problems. Proc. R. Soc. B-Biol. Sci. 272, 1885–1891. doi: 10.1098/rspb.2005.3164
Moilanen, A., Lehtinen, P., Kohonen, I., Virtanen, A.E., Jalkanen, J. ja Kujala, H. (käsikirjoitus): Novel methods for spatial prioritization with applications in conservation, land use planning and ecological impact avoidance.
Moilanen, A., Leathwick, J. R. ja Quinn, J. M. (2011a). Spatial prioritization of conservation management. Conserv. Lett. 4, 383–393. doi: 10.1111/j.1755-263X. 2011.00190.x
Naumann S, Noebel R, Gaudillat Z, Stein U, Röschel L, Ittner S, et al. State of nature in the EU. Results from reporting under the nature directives 2013-2018. Technical report No. 10. 2020.
Sahla, M., Turkia, T., Nieminen, A., Räsänen, T., Haapamäki, J. ja Hoikkala, J., Suominen, F., Kantanen, J. 2020. Ilmakuvakartoitus ihmispaineista Suomen rannikon merialueilla. Meriluonnonsuojelu, Luontopalvelut, Metsähallitus
Virtanen, E. A., Viitasalo, M., Lappalainen, J. ja Moilanen, A. (2018). Evaluation, Gap Analysis, and Potential Expansion of the Finnish Marine Protected Area Network. Front. Mar.Sci. 5:402. doi: 10.3389/fmars.2018.00402 |
|---|
