Nimi suomeksi | Helsingin luonto - Metsäverkosto ja ekologisten yhteyksien verkosto |
Nimi ruotsiksi | |
Nimi englanniksi | |
Kuvaus | METSÄVERKOSTO - Aineistotasot
Metsäverkostoselvityksen kriteerit täyttävät alueet:
Käytetty kriteeristö on kuvattu raportissa Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2015-2024 metsäverkostoselvitys. ( https://www.hel.fi/static/ymk/lso.html )
Kriteeristössä on huomioitu metsäalueen koko ja luontoarvot.
Laajat metsäalueet:
Yhtenäiset yli 40 ha:n kokoiset metsäkokonaisuudet muodostavat monimuotoisia metsäisiä luonnon "ydinalueita", jotka ovat metsäverkoston kannalta keskeisiä. Niillä on oleellinen merkitys luonnon monimuotoisuuden ohella kaupunkilaisten virkistysalueina. Laajat metsäalueet parantavat oleellisesti metsäverkostoa säilyttämällä metsäluonnon laajempia kokonaisuuksia. Laajat metsäalueet tulisi pyrkiä säilyttämään rakentamattomina alueina. Valtaosa laajoista alueista käsittää luonnonarvoiltaan monipuolisia, metsäverkostoselvityksen kriteerit täyttäviä alueita. Laajoilla metsäalueilla virkistyskäytön edellyttämät rakenteet ja hoitotoimet on sovitettavissa luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen kanssa. Laajat metsäalueet sijoittuvat Helsingin vihersormiin. Laajojen metsäalueiden säilyttäminen mahdollisimman yhtenäisenä ja supistumattomana tukee siten viherrakennetta ja nämä muodostavat oleellisen osan myös toimivaa viherverkostoa.
Metsäiset luonnonsuojelualueet:
Metsäverkoston ytimen muodostavat metsäiset luonnonsuojelualueet.
Luonnonsuojeluohjelman metsäiset kohteet:
Luonnonsuojeluohjelman metsäiset kohteet muodostavat kokonaisuuden yhdessä metsäisten luonnonsuojelualueiden ja metsäverkostoselvityksen kriteerit täyttävien alueiden kanssa.
Metsäverkoston yhdistävät alueet:
Kaksi aluetta ovat niin sanottuja välittäviä metsäalueita viherverkostossa (Patolan metsä ja Kumpulan maauimalan metsä).
EKOLOGISTEN YHTEYKSIEN VERKOSTO -aineistotasot
Ekologisten yhteyksien verkosto on osa metsäverkostoselvitystä. Ekologisten yhteyksien verkosto on muodostettu siten, että metsäverkostoselvityksen kriteerit täyttävät alueet ja luonnonsuojelukohteet yhdistyvät viherkäytävin mahdollisimman hyvin toisiinsa. Yhteydet on jaettu neljään luokkaan: Runkoyhteydet, Verkoston osana kehitettävät yhteydet, Katkonaiset verkoston osana kehitettävät yhteydet ja Paikalliset yhteydet.
Runkoyhteys
Runkoyhteydet käsittävät Helsingin keskeiset vihersormet, jotka muodostavat laajemmat, suhteellisen katkeamattomat yhteydet. Runkoyhteydet ovat tärkeimpiä yhteyksiä ja niiden toimivuus tulisi turvata kaupunkiekologisina yhteyksinä. Runkoyhteydet koostuvat keskeisistä metsäisistä yhteyksistä sekä Vantaanjoen kulttuuriympäristöpainotteisesta, metsien ja avoimien ympäristöjen muo-dostamasta yhteydestä.
Verkoston osana kehitettävä yhteys
Metsäverkoston osana kehitettävät yhteydet käsittävät poikittaisia yhteyksiä runkoyhteyksiin nähden ja nämä toimivat metsäalueita itä-länsi-suunnassa yhdistävinä. Kehitettävät yhteydet muodostuvat vaihtelevista ympäristöistä käsittäen luonnonympäristöjä, puistoja ja avomaita. Tyypillisesti yhteydet ovat nykyisin katkonaisia. Näiden yhteyksien kehittämisessä tulisi kiinnittää huomioita jatkuvuuden säilymiseen ja tarvittaessa eläimistön liikkumisesteiden poistamiseen. Yhteydet voivat muodostua paikoin kapeistakin väylistä sekä rakennetuista viherympäristöistä. Kehitettävistä yhteyksistä useat sijoittuvat vesiuomaverkoston yhteyteen.
Verkoston osana kehitettävä yhteys, katkonainen
Katkonaisimmat yhteydet on esitetty omalla värillään. Nämä ovat kehitettävää verkostoa täydentäviä yhteyksiä, jotka suositellaan huomioitavaksi maankäytön suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Näiden yhteyksien täydellistä katkomista tulisi välttää. Yhteydet voivat paikoin muodostua hyvinkin kapeista ja rakennetuista viheralueosista, mutta silloin ne toimivat ekologisina yhteyksinä vain osalle lajistosta.
Paikallinen yhteys
Paikalliset yhteydet käsittävät yhteyksiä, jotka yhdistävät paikallisesti luonnonympäristöjä toisiinsa. Länsi-Helsingissä näillä on oleellinen merkitys muun muassa liito-oravan liikkumisen varmistamiseksi.
|
Mittakaava | |
Erotuskyky | |
Koordinaatisto | ETRS-GK25 |
Vaihtoehtoinen koordinaatisto | Ei määritelty |
Korkeusjärjestelmä | Ei määritelty |
Alueellinen kattavuus | Helsingin hallinnollinen alue ns. Östersundomin liitosaluetta lukuun ottamatta. |
Käyttötarkoitus | |
Jakelutapa | |
Tallennusmuoto | |
Vakioitu tuloste | |
Käyttöehdot | |
Julkinen saatavuus | julkista saatavuutta ei rajoitettu |
Hinta | |
Ylläpitävä organisaatio | - |
Omistava organisaatio | |
Aineiston julkaisupäivämäärä | Metsäverkostoselvitys on laadittu samanaikaisesti luonnonsuojeluohjelman 2015-2024 kanssa vuonna 2015. |
Ylläpitotiheys | |
Ajantasaisuus | |
Ajantasaisuuspäivämäärä | |
Historiatieto | |
Ylläpitomenetelmat | |
Tietolähde | |
Tiedonkeruumenetelmä | |
Tiedonkeruuvaihe | |
Tiedonkeruutila | Ei tietoa |
Yhteyshenkilö 1 | Sanna Elijoki (Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Ympäristöpalvelut, Ympäristönsuojeluyksikkö) |
Yhteyshenkilö 2 | (Ei määritettyä yhteyshenkilöä) (-) |
Resurssin tyyppi | Paikkatietoaineisto |
Liitännäisresurssi | |
Paikkatietopalvelutyyppi | Katselupalvelu |
Teema 1 | Luonto |
Teema 2 | Aluesuunnittelu |
Aiheluokka 1 | Ympäristö |
Aiheluokka 2 | Eläin- ja kasvikunta |
Aiheluokka 3 | Ei aiheluokkaa määritetty |
Inspire-tunnus | |
Avainsanat | metsäverkosto, ekologinen yhteys, Helsinki, luonto |
Avainsanat (Gemet) | |
Julkaisuajankohta | 2015 |
Aineiston päivityspäivämäärä | |
Sääntöjenmukaisuus | |
Metadatan vastuutaho | - |
Verkko-osoite | |
Metatietojen päivitys | 29.08.2017 16:30:41 |
Muut tiedot | |